·
Vielä muutama vuosi sitten suomalaisen julkishallinnon tekoäly tarkoitti lähinnä yksittäisiä chatbotteja virastojen verkkosivuilla ja varovaisia kokeiluja, jotka harvoin etenivät pilotista tuotantoon. Nyt tilanne on toinen: valtiovarainministeriö on linjannut, miten generatiivista tekoälyä saa käyttää, EU:n tekoälyasetus asettaa sitovia velvoitteita ja julkisen sektorin organisaatiot harjoittelevat tekoälyn käyttöä järjestelmällisesti. Siirtymä yksittäisistä kokeiluista hallittuun, säänneltyyn käyttöön on käynnissä.
Muutos ei ole pelkkää teknologiapuhetta. Kyse on siitä, miten kansalainen saa palvelunsa, miten viranomainen tekee päätöksiä ja kuka kantaa vastuun, kun algoritmi osallistuu hallinnon arkeen. Julkishallinnossa panokset ovat korkeammat kuin yritysmaailmassa, koska kyse on julkisen vallan käytöstä, perusoikeuksista ja verovaroista. Siksi tekoälyn hyötyjä ja riskejä on syytä punnita yhtä huolellisesti.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mihin tekoälyä Suomen julkishallinnossa jo käytetään, mitä taloudellista ja toiminnallista hyötyä siitä voidaan saada, miten EU:n tekoälysäädös ja läpinäkyvyysvaatimukset rajaavat käyttöä ja millaisia riskejä automaattiseen päätöksentekoon liittyy. Aihe kuuluu laajempaan kokonaisuuteen siitä, miten tekoäly muuttaa yhteiskuntaa, työelämää ja etiikkaa.
Mihin tekoälyä jo käytetään Suomen julkishallinnossa
Julkishallinnon tekoälyn käyttö ei ole yksi yhtenäinen ilmiö vaan joukko hyvin erilaisia sovelluksia. Osa niistä on rutiininomaista automaatiota, osa kielimalleihin perustuvaa tietotyön tukea ja osa varsinaista päätöksenteon avustamista. Käytön kirjo selittää myös sen, miksi sääntely kohtelee eri sovelluksia eri tavoin: asiakaspalvelun tukibotti ja sosiaalietuuspäätöstä valmisteleva järjestelmä eivät ole samalla viivalla riskien suhteen.
Asiakaspalvelu ja neuvonta
Yleisin ja näkyvin käyttötapa on asiakaspalvelu. Virastojen verkkopalveluissa toimivat neuvontabotit ohjaavat kansalaisia oikean lomakkeen tai palvelun äärelle, vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin ja keventävät puhelinpalvelun kuormaa. Uudempi sukupolvi näistä työkaluista nojaa suuriin kielimalleihin, jotka ymmärtävät vapaamuotoista kieltä paremmin kuin aiemmat sääntöpohjaiset botit. Tämä parantaa käyttökokemusta mutta tuo mukanaan myös virhevastausten ja niin sanottujen hallusinaatioiden riskin, joka palveluneuvonnassa on otettava vakavasti.
Esimerkiksi Verohallinto on ottanut käyttöön tekoälypohjaisia chatbotteja, jotka kykenevät käsittelemään kymmeniätuhansia kyselyitä päivittäin. Tämä ei ainoastaan vähennä asiakaspalvelijoiden työtaakkaa, vaan myös parantaa palvelun saatavuutta, sillä botit ovat käytettävissä ympäri vuorokauden. Tällaiset järjestelmät ovat erityisen arvokkaita ruuhka-aikoina, kuten veronpalautusten tai veroilmoitusten jättöaikoina.
Monet muutkin virastot, kuten Kela ja TE-toimistot, ovat alkaneet integroida tekoälypohjaisia ratkaisuja asiakaspalveluunsa. Tämä trendi ei ole vain suomalaista, vaan myös kansainvälinen. Esimerkiksi Ruotsissa Skatteverket ja Arbetsförmedlingen käyttävät vastaavia teknologioita, mikä mahdollistaa vertailun ja parhaiden käytäntöjen jakamisen Pohjoismaissa.
Tietotyön ja valmistelun tuki
Toinen nopeasti kasvava alue on virkatyön sisäinen tuki. Generatiivinen tekoäly auttaa tiivistämään pitkiä asiakirjoja, laatimaan luonnoksia, kääntämään tekstejä ja jäsentämään lausuntoja. Juuri tähän käyttöön Suomen valtiovarainministeriö julkaisi vuonna 2024 ohjeet generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen julkiselle hallinnolle. Ohjeistuksen tarkoitus on, ettei käyttö jää virkamiesten oman harkinnan ja satunnaisten kokeilujen varaan, vaan tietoturva, salassapito ja vastuukysymykset otetaan huomioon jo lähtökohtaisesti. Jos generatiivinen tekoäly on käsitteenä epäselvä, kannattaa lukea erikseen, mitä generatiivinen tekoäly oikeastaan tarkoittaa.
Esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupunki, joka on alkanut hyödyntää tekoälyä päätöksenteon valmistelussa. Tekoälyä käytetään analysoimaan suuria määriä dataa, mikä auttaa virkamiehiä tekemään tietoisempia päätöksiä nopeammin. Tämä vähentää manuaaliseen tiedonhakuun kuluvaa aikaa ja parantaa päätöksenteon laatua.
Tekoälyä hyödynnetään myös muun muassa oikeusministeriössä, jossa se auttaa analysoimaan lakiesityksiä ja oikeustapauksia. Tämä nopeuttaa merkittävästi lakien valmistelua ja varmistaa, että päätökset perustuvat ajankohtaiseen ja kattavaan tietoon. Tällaiset sovellukset ovat kriittisiä, kun hallinto pyrkii vastaamaan kansalaisten tarpeisiin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
Päätöksenteon tuki ja automaatio
Kolmas ja herkin alue on päätöksenteon tukeminen ja osittainen automatisointi. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi hakemusten esikäsittelyssä, riskien arvioinnissa tai sen tunnistamisessa, mitkä tapaukset vaativat ihmisen tarkempaa käsittelyä. Tällä alueella raja hyödyllisen automaation ja ongelmallisen automaattisen päätöksenteon välillä on häilyvä, ja juuri siksi sääntely keskittyy voimakkaimmin näihin käyttötarkoituksiin. Avustava algoritmi, joka ehdottaa, ja itsenäisesti ratkaiseva järjestelmä, joka päättää, ovat oikeudellisesti eri asioita.
Esimerkiksi Kelan käyttämä automaattinen hakemusten esikäsittelyjärjestelmä on suunniteltu nopeuttamaan käsittelyprosessia. Järjestelmä tunnistaa hakemuksista yksinkertaiset tapaukset, jotka voidaan käsitellä automaattisesti, ja ohjaa monimutkaiset tapaukset ihmiskäsittelijöille. Tämä tehostaa toimintaa mutta edellyttää tarkkaa valvontaa, jotta virheet eivät johda epäoikeudenmukaisiin päätöksiin.
Ruotsissa vastaava malli on käytössä Försäkringskassanissa, joka on Kelan vastine. He ovat raportoineet positiivisia tuloksia, kuten käsittelyaikojen lyhenemistä ja asiakastyytyväisyyden parantumista. Tämä osoittaa, että vaikka tekoäly ei ole täydellinen, sen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia julkishallinnon tehokkuudessa ja palvelun laadussa.
Hyödyt — tuottavuus, palvelut ja talous
Tekoälyn lupaus julkishallinnolle on ennen kaikkea tuottavuus. Kun väestö ikääntyy ja työvoima niukkenee, samat tai paremmat palvelut on kyettävä tuottamaan pienemmällä henkilötyöllä. Tekoäly ei ratkaise tätä yhtälöä yksin, mutta se voi siirtää virkatyön painopistettä rutiineista vaativampaan harkintaan.
Talouden mittakaava on merkittävä. McKinseyn raportin mukaan generatiivinen tekoäly voi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta arviolta 8–13 miljardia euroa ja yltää jopa 13 miljardin euron vaikutukseen vuoteen 2045 mennessä. Saman raportin arvion mukaan generatiivinen tekoäly voi nostaa Suomen tuottavuutta 0,1–0,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2040 mennessä. Luvut koskevat koko kansantaloutta, mutta julkinen sektori on iso työllistäjä ja tietointensiivinen toimiala, joten osa potentiaalista realisoituu juuri hallinnossa. On syytä korostaa, että nämä ovat 18.6.2026 tilanteessa arvioita eivätkä toteutuneita lukuja, ja niihin liittyy huomattavaa epävarmuutta.
Toiminnallisella tasolla hyödyt näkyvät konkreettisemmin: nopeammat vastausajat, ympärivuorokautinen neuvonta, vähemmän jonoja ja virkamiesten ajan vapautuminen mekaanisesta tiedonhausta varsinaiseen asiantuntijatyöhön. Samat hyödyt ja sudenkuopat toistuvat laajemmin suomalaisessa työelämässä, jossa tekoäly muuttaa työnkuvia eikä vain korvaa tehtäviä.
| Käyttötapa | Hyöty | Riskitaso |
|---|---|---|
| Neuvontabotti | Nopea, ympärivuorokautinen palvelu | Matala–keskitaso |
| Asiakirjojen tiivistäminen | Virkatyön tehostuminen | Keskitaso |
| Hakemusten esikäsittely | Ruuhkien purku, priorisointi | Keskitaso–korkea |
| Automaattinen päätöksenteko | Nopea ratkaisu rutiiniasioissa | Korkea |
Lisäksi tekoälyn käyttöönotto voi vähentää inhimillisten virheiden määrää, joita tapahtuu erityisesti monimutkaisissa ja suurta tarkkuutta vaativissa tehtävissä. Tämä ei ainoastaan paranna palvelujen laatua, vaan voi myös vähentää valitusten ja korjaavien toimenpiteiden tarvetta, mikä puolestaan säästää aikaa ja resursseja.
Sääntely ja läpinäkyvyys — EU:n tekoälyasetus raamittaa käyttöä
Julkishallinnon tekoälyä ei käytetä sääntelytyhjiössä. Keskeisin kehys on EU:n tekoälyasetus, joka luokittelee tekoälyjärjestelmät riskin perusteella ja asettaa korkeariskisille käyttötarkoituksille tiukimmat vaatimukset. Viranomaispäätöksenteko, joka vaikuttaa kansalaisten oikeuksiin ja etuuksiin, kuuluu tyypillisesti juuri korkeariskiseen luokkaan. Asetuksen pääperiaatteet on syytä tuntea, ennen kuin tekoälyä otetaan käyttöön hallinnossa; olemme avanneet ne erikseen oppaassa EU:n tekoälysäädös selitettynä suomeksi.
Perusoikeusvaikutusten arviointi
Yksi konkreettisimmista velvoitteista koskee perusoikeuksia. Elinkeinoelämän keskusliiton julkishallinnon tekoälyselvityksen mukaan julkisen sektorin toimijan on tehtävä perusoikeusvaikutusten arviointi, jos se aikoo käyttää tekoälyjärjestelmää suuririskisessä käyttötarkoituksessa, kuten viranomaispäätöksenteossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennen järjestelmän käyttöönottoa on selvitettävä, miten se vaikuttaa esimerkiksi yhdenvertaisuuteen, yksityisyyteen ja oikeusturvaan. Arviointi ei ole muodollisuus vaan edellytys sille, että automaatiota ylipäätään voi ottaa käyttöön herkissä tehtävissä.
Testiympäristöt eli regulatory sandboxes
Sääntely ei pyri pelkästään rajoittamaan vaan myös mahdollistamaan hallittua kokeilua. Saman selvityksen mukaan EU:n tekoälyasetus velvoittaa jäsenvaltiot toimeenpanemaan tekoälyn testiympäristöjä eli regulatory sandboxeja. Testiympäristössä uutta tekoälysovellusta voidaan kehittää ja arvioida valvotuissa olosuhteissa ennen laajaa käyttöönottoa. Julkishallinnolle tämä on tärkeä työkalu, koska se sallii oppimisen ilman, että kansalaiset altistuvat kypsymättömän järjestelmän virheille.
Läpinäkyvyys luottamuksen edellytyksenä
Läpinäkyvyys on julkishallinnon tekoälyn kohdalla erityisen painava kysymys. Kansalaisella on oikeus tietää, kun hänen asiaansa käsittelee tai sen käsittelyä tukee tekoäly, ja oikeus ymmärtää päätöksen perustelut. Tämä on samalla luottamuksen kysymys. Sitran raportissa "Mitä mieltä tekoälystä, Suomi?" 93 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että tekoälyn käytölle julkisen hallinnon palveluissa tarvitaan hyväksyttäviä rajoja (n=2206). Tulos kertoo, että suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn periaatteessa avoimesti mutta odottavat selkeitä pelisääntöjä. Ilman läpinäkyvyyttä luottamus rapautuu nopeasti, ja hallinnon legitimiteetti nojaa nimenomaan luottamukseen.
Lisäksi läpinäkyvyysvaatimukset auttavat varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät toimivat oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansalaisilla on mahdollisuus kyseenalaistaa tekoälyn tekemät päätökset ja saada ne tarkasteltavaksi ihmiselle. Tällainen prosessi on erityisen tärkeä, kun tekoälyä käytetään päätöksenteon tukena, sillä se varmistaa, että yksilön oikeusturva säilyy.
Automaattisen päätöksenteon riskit
Tekoälyn suurimmat hyödyt ja suurimmat riskit ovat samassa paikassa: päätöksenteossa. Kun rutiiniratkaisut automatisoidaan, käsittely nopeutuu, mutta samalla siirretään julkisen vallan käyttöä koneelle. Tähän liittyy useita riskejä, jotka eivät ole teoreettisia vaan käytännössä toistuvasti todennettuja muiden maiden ja toimialojen kokemuksissa.
- Vinouma ja syrjintä: jos malli on opetettu historiallisella datalla, se voi toistaa ja vahvistaa aiempia vääristymiä, jolloin yhdenvertaisuus vaarantuu.
- Läpinäkymättömyys: monimutkaisen mallin päätöstä voi olla vaikea perustella ymmärrettävästi, mikä on ristiriidassa hallinnon perusteluvelvollisuuden kanssa.
- Virheet ja hallusinaatiot: kielimallit voivat tuottaa vakuuttavalta näyttävää mutta virheellistä tietoa, mikä on vaarallista etuuspäätöksissä.
- Vastuun hämärtyminen: kun ihminen ja algoritmi jakavat päätöksen, voi olla epäselvää, kuka lopulta vastaa virheestä.
- Automaatioharha: ihminen alkaa luottaa koneen ehdotukseen liikaa eikä enää kyseenalaista sitä aidosti.
Riskien hallinnan ydin on ihmisen merkityksellinen valvonta. Tekoäly voi valmistella ja ehdottaa, mutta lopullisen, oikeuksiin vaikuttavan ratkaisun pitäisi pysyä ihmisen vastuulla — eikä vain muodollisesti, vaan niin että virkamiehellä on tosiasiallinen mahdollisuus ja osaaminen arvioida ehdotus uudelleen. Näitä eettisiä kysymyksiä käsittelemme laajemmin artikkelissa tekoälyn riskit ja etiikka.
Tekoäly julkishallinnossa ei ole kysymys siitä, korvataanko ihminen koneella, vaan siitä, miten kone ja ihminen jakavat vastuun niin, että kansalaisen oikeusturva säilyy.
Osaaminen ratkaisee onnistumisen
Paraskaan sääntely ei auta, jos organisaatiossa ei ole osaamista arvioida tekoälyä kriittisesti. Tämä on tunnistettu Suomessa, ja osaamiseen on alettu panostaa järjestelmällisesti. Microsoftin mukaan Suomen julkisen sektorin AI-akatemia julkaistiin 2.4.2025, ja se tarjoaa osallistujille maksutonta osaamisen kartuttamista. Tällaiset aloitteet ovat tärkeitä, koska tekoälyn vastuullinen käyttö edellyttää, että virkamiehet ymmärtävät sekä työkalujen mahdollisuudet että niiden rajat.
Osaaminen tarkoittaa myös arkista taitoa käyttää työkaluja oikein. Hyvä lopputulos generatiivisesta tekoälystä riippuu paljolti siitä, miten sitä ohjataan — siksi myös julkishallinnon työntekijöille on hyötyä siitä, että he osaavat kirjoittaa hyviä kehotteita eli prompteja. Osaava käyttäjä tunnistaa, milloin malli erehtyy, eikä siirrä vastuuta koneelle.
Onnistunut käyttöönotto on lopulta yhdistelmä neljää asiaa: selkeää sääntelyä, läpinäkyvyyttä kansalaista kohtaan, ihmisen merkityksellistä valvontaa ja riittävää osaamista. Jos jokin näistä puuttuu, hyödyt jäävät saavuttamatta tai riskit realisoituvat. Tasapaino ei synny itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa arviointia ja valmiutta perua käyttöönotto, jos se ei toimi.
Yhteenveto
Tekoäly on Suomen julkishallinnossa siirtymässä yksittäisistä kokeiluista hallittuun, säänneltyyn käyttöön. Valtiovarainministeriö on ohjeistanut generatiivisen tekoälyn käyttöä, EU:n tekoälyasetus velvoittaa perusoikeusvaikutusten arviointiin ja testiympäristöihin, ja AI-akatemian kaltaiset aloitteet rakentavat osaamista. Taloudellinen potentiaali on McKinseyn arvioiden mukaan merkittävä, mutta luvut ovat arvioita, ja todellinen hyöty syntyy vain, jos riskit hallitaan.
Suurin yksittäinen kysymys on automaattinen päätöksenteko: siinä yhdistyvät tehokkuuden lupaus ja oikeusturvan riski. Sitran kyselyn perusteella suomalaiset toivovat tekoälylle selkeitä rajoja, ja juuri näiden rajojen kunnioittaminen ratkaisee, säilyykö luottamus. Haluatko ymmärtää kokonaiskuvan paremmin? Tutustu laajempaan kokonaisuuteen siitä, miten tekoäly muuttaa yhteiskuntaa ja julkishallintoa, ja seuraa kriittistä, lähteisiin pohjaavaa tekoälymediaa suomeksi.
Lähteet
- Valtiovarainministeriö: Julkiselle hallinnolle ohjeet generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen (haettu 18.6.2026)
- Elinkeinoelämän keskusliitto: Julkishallinnon tekoälyselvitys (haettu 18.6.2026)
- Sitra: Mitä mieltä tekoälystä, Suomi? (haettu 18.6.2026)
- McKinsey: The economic potential of generative AI for Finland (haettu 18.6.2026)
- Microsoft: Suomen julkisella sektorilla mahdollisuus nousta tekoälyn edelläkävijäksi — AI-akatemia (haettu 18.6.2026)