Generatiivinen tekoäly asiantuntija- ja tietotyössä 2026

Yhteenveto

Generatiivinen tekoäly asiantuntija- ja tietotyö suomeksi: 46 % toimistotyöntekijöistä käyttää sitä, säästö 5,5 h/kk. Faktat Tilastokeskuksen ja OECD:n datasta.

9 minuutin lukuaika

Sisällysluettelo

  1. 1 Mitä generatiivinen tekoäly tarkoittaa asiantuntija- ja tietotyössä?
  2. 2 Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa: tuoreimmat luvut
  3. 3 Lyhyt tausta: miten generatiivinen tekoäly tuli tietotyöhön
  4. 4 Mihin tehtäviin generatiivinen tekoäly sopii tietotyössä
  5. 5 Tuottavuusparadoksi: miksi hyödyt eivät näy tuloksissa
  6. 6 Korvaako vai täydentääkö tekoäly asiantuntijatyötä?
  7. 7 Riskit, sääntely ja EU:n tekoälysäädös
  8. 8 Näin otat generatiivisen tekoälyn käyttöön tietotyössä
  9. 9 Usein kysytyt kysymykset
  10. 9.1 Kuinka paljon generatiivinen tekoäly säästää aikaa tietotyössä?
  11. 9.2 Korvaako tekoäly asiantuntijatyön?
  12. 9.3 Mihin tehtäviin tekoäly sopii parhaiten?
  13. 9.4 Onko tekoälyn käyttöön liittyvä juridinen riski Suomessa?
  14. 9.5 Miten Suomi vertautuu muihin maihin?
  15. 9.6 Mistä luvut on otettu?
  16. 10 Yhteenveto: generatiivinen tekoäly asiantuntija- ja tietotyö suomeksi
  17. 11 Lähteet

Kun jo 46 prosenttia suomalaisista toimistotyöntekijöistä käyttää generatiivisia tekoälytyökaluja, kysymys ei enää ole siitä, tuleeko tekoäly työpöydälle, vaan siitä, kuka osaa hyödyntää sitä tuottavasti. Tämä opas käsittelee aihetta generatiivinen tekoäly asiantuntija- ja tietotyö suomeksi: mitä luvut kertovat käytöstä Suomessa, mihin tekoäly tuo aitoa hyötyä ja missä piilevät sudenkuopat. Jokainen väite pohjaa alkuperäislähteisiin, kuten Tilastokeskuksen, OECD:n ja Työterveyslaitoksen aineistoihin.

LyhyestiGeneratiivinen tekoäly on jo arkipäivää suomalaisessa tietotyössä: 23 prosenttia suomalaisista käytti sitä vuonna 2024 ja toimistotyöntekijöistä peräti 46 prosenttia. Hyödyt ovat aitoja mutta vaatimattomia, sillä tekoälyä käyttävät työntekijät säästävät keskimäärin vain 5,5 tuntia kuukaudessa. OECD arvioi tekoälyn nostavan Suomen BKT:tä 20–25 miljardia euroa täydessä käytössä.

Mitä generatiivinen tekoäly tarkoittaa asiantuntija- ja tietotyössä?

Generatiivinen tekoäly viittaa kielimalleihin ja kuvageneraattoreihin, jotka tuottavat uutta sisältöä, kuten tekstiä, koodia tai kuvia, käyttäjän ohjeen perusteella. Tietotyössä se ei ole erillinen ohjelmisto vaan kerros, joka liukuu osaksi olemassa olevia työnkulkuja: tiedonhakua, luonnostelua, tiivistämistä ja kääntämistä. Asiantuntijatyössä keskeistä on, että tekoäly ei korvaa harkintaa vaan nopeuttaa rutiinivaiheita, jolloin ihmiselle jää enemmän aikaa arviointiin ja päätöksiin.

Vaasan yliopiston aineistossa Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan yli puolet kaikesta käytöstä keskittyy juuri tiedonhakuun ja tekstin luomiseen tai muokkaamiseen. Tämä selittää, miksi vaikutus näkyy ensin tietointensiivisillä aloilla, joilla kirjoittaminen ja analyysi ovat työn ydintä.

Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa: tuoreimmat luvut

Suomi on generatiivisen tekoälyn käytössä EU:n kärkimaita. Tilastokeskuksen vuoden 2024 tietojen mukaan 23 prosenttia suomalaisista käytti generatiivista tekoälyä, ja miehillä osuus oli 28 ja naisilla 18 prosenttia. Eurostatin tietojen perusteella EU:n keskiarvo jäi noin 13 prosenttiin, eli Suomi oli selvästi keskitason yläpuolella ja kasvuvauhti noin 1,6-kertainen unionin keskiarvoon nähden.

Suomalaisista käytti generatiivista tekoälyä (2024)23 % (Tilastokeskus)
Toimistotyöntekijöistä käyttää tekoälytyökaluja46 % (Solita)
Arvioitu BKT-potentiaali täydessä käytössä20–25 mrd. € (OECD)
Keskimääräinen ajansäästö käyttäjää kohden5,5 h/kk (FAIR)

Yritystasolla käyttö on kasvanut nopeasti. Tilastokeskuksen tietojen mukaan päivittäin tekoälyä hyödyntäneiden yritysten osuus nousi 15 prosentista (2023) 24 prosenttiin (2024). Kansainvälisen valuuttarahaston 2026 analyysin mukaan vähintään yhtä tekoälyteknologiaa käytti 25 prosenttia vähintään kymmenen hengen suomalaisyrityksistä. Pohjoismaisessa vertailussa Solitan tutkimus raportoi, että suomalaisista toimistotyöntekijöistä 46 prosenttia käyttää generatiivisia työkaluja, kun Ruotsissa osuus oli 25 prosenttia.

Mittari Suomi Vertailu Lähde
Väestön käyttö (2024) 23 % EU n. 13 % Tilastokeskus / Eurostat
Toimistotyöntekijät 46 % Ruotsi 25 % Solita
Yritysten päivittäinen käyttö 24 % (2024) 15 % (2023) Tilastokeskus
Yritykset, joilla ≥1 tekoälyteknologia 25 % – IMF 2026

Lyhyt tausta: miten generatiivinen tekoäly tuli tietotyöhön

Generatiivisen tekoälyn läpimurto ajoittuu loppuvuoteen 2022, jolloin ChatGPT toi kielimallit suuren yleisön käyttöön. Suomessa vaikutusta on tutkittu kansallisella aineistolla: ETLAn työpaperi tarkasteli, miten ChatGPT vaikutti eri ammattien palkkoihin. Vuonna 2024 käynnistyi myös laajempi seuranta, kun Työterveyslaitoksen tutkimushanke generatiivisen tekoälyn vaikutuksista tietotyöhön alkoi 1.9.2024 ja jatkuu 28.2.2027 saakka tutkimusprofessori Ari Väänäsen johdolla.

Hyvä tietääVain runsaassa kolmessa vuodessa generatiivinen tekoäly on siirtynyt uutuudesta osaksi neljäsosan suomalaisyritysten päivittäistä työtä. Muutosnopeus selittää, miksi käytännöt ja ohjeistukset laahaavat usein käytön perässä.

Mihin tehtäviin generatiivinen tekoäly sopii tietotyössä

Tutkimusaineistojen perusteella generatiivinen tekoäly tuottaa eniten hyötyä tehtävissä, joissa lopputulos on tekstimuotoinen ja ihminen tarkistaa sen. Tyypillisiä käyttökohteita suomalaisessa asiantuntijatyössä ovat:

  • Tiedonhaku ja taustoitus laajoista aineistoista
  • Tekstin luonnostelu, tiivistäminen ja kielen muokkaus
  • Kääntäminen ja suomenkielisen sisällön viimeistely
  • Ohjelmistokehityksen apuvälineet ja koodin tarkistus
  • Kuvien ja havainnollistusten luominen

Käytön painopiste kertoo myös rajoista. Mallit ovat vahvimmillaan kielellisissä ja toistuvissa tehtävissä, mutta heikkoja silloin, kun vaaditaan ajantasaista faktatietoa, vastuullista harkintaa tai salassa pidettävän aineiston käsittelyä. Siksi tekoäly osana tekoälyä työelämässä toimii parhaiten ihmisen valvonnassa, ei itsenäisenä päättäjänä.

Tuottavuusparadoksi: miksi hyödyt eivät näy tuloksissa

Vaikka käyttö on yleistä, taloudellinen hyöty jää usein vaatimattomaksi. FAIR EDIH kokoaa Tilastokeskuksen helmikuun 2026 kyselyn tuloksen, jonka mukaan 80 prosenttia tekoälyä käyttävistä työntekijöistä kokee työnsä nopeutuvan, mutta keskimääräinen ajansäästö on vain 5,5 tuntia kuukaudessa. Gainit ovat aitoja, mutta pieniä.

Organisaatiot ovat oppineet käyttämään työkaluja, mutta hyöty ei näy siellä, missä sillä on merkitystä.

Yhdysvaltalainen vertailukohta tukee kuvaa maltillisesta hyödystä. St. Louisin keskuspankin 2025 analyysin mukaan käyttäjät ovat noin 33 prosenttia tuottavampia niinä työtunteina, joina he käyttävät tekoälyä, mutta koko työvoiman tasolla vaikutus jää noin 1,1 prosenttiin. Ero yksilön kokemuksen ja kokonaiskuvan välillä on tuottavuusparadoksin ydin.

Korvaako vai täydentääkö tekoäly asiantuntijatyötä?

Suomalaisaineiston perusteella generatiivinen tekoäly pikemminkin täydentää kuin korvaa osaajia. Implement Consulting Groupin arvion mukaan noin 1,7 miljoonaa työpaikkaa Suomessa todennäköisesti täydentyy tekoälyllä, 31 prosenttia töistä säilyy pitkälti ennallaan ja vain 6 prosenttia on voimakkaasti automaatiolle altistuneita.

Vaikutusluokka Osuus työpaikoista Esimerkkejä
Täydentyy (augmentoituu) 63 % (n. 1,7 milj.) Korkeasti koulutetut asiantuntijat ja teknikot
Pysyy ennallaan 31 % Manuaalinen työ, hoiva, ulkotyöt
Voimakkaasti altistunut 6 % (n. 0,1 milj.) Toimistotuki, asiakaspalvelu, kääntäminen

Palkkavaikutuksetkin viittaavat täydentymiseen. ETLAn synteettistä difference-in-differences -menetelmää käyttäneen työpaperin mukaan palkat nousivat enemmän voimakkaasti tekoälylle altistuneissa ammateissa ChatGPT:n tulon jälkeen, eikä tilastollisesti merkitsevää työllisyyden laskua havaittu. Tutkijat tulkitsevat tämän viittaavan siihen, että tekoäly ensisijaisesti vahvistaa inhimillistä työtä. Samaa kysymystä käsitellään myös laajemmin generatiivisen tekoälyn julkishallinnon käytössä.

Korkeasti koulutetut asiantuntijat eivät ole tekoälyn suurin uhri vaan sen ensisijainen hyötyjä.

Riskit, sääntely ja EU:n tekoälysäädös

Käytön laajeneminen ei ole esteetöntä. FAIRin 2025 kyselyn mukaan suurimmat esteet ovat osaamis- ja tietopuutteet (33 %), tietoturva (29 %), sääntely ja vaatimustenmukaisuus (28 %), ajan ja resurssien puute (26 %) sekä kustannukset ja epävarmat tuotto-odotukset (24 %). Raportin mukaan haasteet eivät ole pelkästään teknisiä vaan liittyvät organisaation valmiuteen, johtamiseen ja työkäytäntöihin.

Este käytön laajentamiselle Osuus organisaatioista
Osaamis- ja tietopuutteet 33 %
Tietoturva 29 %
Sääntely ja vaatimustenmukaisuus 28 %
Ajan ja resurssien puute 26 %
Kustannukset ja tuotto-odotukset 24 %

Sääntelyn osalta keskeisin muutos on EU:n tekoälysäädös, jonka vaiheittainen voimaantulo 2025–2026 edellyttää riskiperusteista luokittelua, läpinäkyvyyttä ja tietohallinnon hallintaa. OECD:n Suomi-katsauksen mukaan tekoäly voisi nostaa Suomen BKT:tä arviolta 20–25 miljardia euroa, ja huipussaan tuottavuusvaikutus vastaisi noin 1,5 prosenttia vuodessa. Toteutuminen edellyttää kuitenkin sääntelyn kanssa linjassa olevia käytäntöjä.

Miksi tämä on tärkeääSuurin pullonkaula ei ole teknologian saatavuus vaan osaaminen, tietoturva ja selkeät pelisäännöt. Niihin panostaminen ratkaisee, jääkö hyöty 5,5 tuntiin kuukaudessa vai kasvaako se merkittäväksi.

Näin otat generatiivisen tekoälyn käyttöön tietotyössä

Tutkimusten valossa hyödyn ratkaisee käyttötapa, ei pelkkä työkalun hankinta. Suositeltava etenemisjärjestys suomalaisessa asiantuntijatyössä:

  1. Tunnista toistuvat kielelliset tehtävät, joissa ihminen tarkistaa tuloksen.
  2. Sovi tietoturvasta: mitä aineistoa malliin saa syöttää ja mitä ei.
  3. Kirjaa yhteiset ohjeet ja vastuut ennen laajamittaista käyttöä.
  4. Panosta koulutukseen, koska osaamispuute on suurin yksittäinen este.
  5. Mittaa todellista ajansäästöä ja laatua, älä pelkkää käytön määrää.

Erityisesti tekoälyosaamisen kehittäminen on ratkaisevaa, sillä ilman riittävää ymmärrystä mallien rajoista käyttö jää pinnalliseksi eikä tuota mitattavaa hyötyä.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon generatiivinen tekoäly säästää aikaa tietotyössä?

Tilastokeskuksen helmikuun 2026 kyselyn perusteella keskimääräinen ajansäästö on noin 5,5 tuntia kuukaudessa, vaikka 80 prosenttia käyttäjistä kokee työnsä nopeutuvan. St. Louisin keskuspankin mukaan käyttäjät ovat noin 33 prosenttia tuottavampia niinä tunteina, joina he käyttävät tekoälyä.

Korvaako tekoäly asiantuntijatyön?

Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei laajamittaisesti. Implement Consulting Groupin arvion mukaan 63 prosenttia töistä täydentyy ja vain 6 prosenttia on voimakkaasti altistunut automaatiolle. ETLAn tutkimus ei havainnut merkitsevää työllisyyden laskua altistuneissa ammateissa.

Mihin tehtäviin tekoäly sopii parhaiten?

Vaasan yliopiston aineiston mukaan yli puolet käytöstä on tiedonhakua ja tekstin luomista tai muokkaamista. Myös tiivistäminen, kääntäminen ja koodaus ovat yleisiä. Yhteistä näille on, että lopputulos on tarkistettavissa.

Onko tekoälyn käyttöön liittyvä juridinen riski Suomessa?

Kyllä. Sääntelyepävarmuus oli FAIRin kyselyssä este 28 prosentille organisaatioista. EU:n tekoälysäädös edellyttää läpinäkyvyyttä ja tietosuojaa, joten salassa pidettävän aineiston käsittelyssä on noudatettava organisaation ohjeita.

Miten Suomi vertautuu muihin maihin?

Suomi on EU:n kärkeä. Solitan tutkimuksen mukaan suomalaisista toimistotyöntekijöistä 46 prosenttia käyttää generatiivisia työkaluja, kun Ruotsissa osuus oli 25 prosenttia. Väestötasolla Suomi ylittää selvästi EU:n keskiarvon.

Mistä luvut on otettu?

Tämän jutun tilastot perustuvat Tilastokeskuksen, OECD:n, Työterveyslaitoksen, IMF:n, ETLAn, FAIR EDIH:n, Solitan, Implement Consulting Groupin ja St. Louisin keskuspankin vuosien 2024–2026 aineistoihin, jotka on listattu Lähteet-osiossa.

Yhteenveto: generatiivinen tekoäly asiantuntija- ja tietotyö suomeksi

Generatiivinen tekoäly on jo vakiintunut osaksi suomalaista tietotyötä, mutta sen arvo riippuu käyttötavasta. Keskeiset opit 24. kesäkuuta 2026:

  • Käyttö on EU:n kärkeä: 23 prosenttia väestöstä ja 46 prosenttia toimistotyöntekijöistä.
  • Hyödyt ovat aitoja mutta pieniä: keskimäärin 5,5 tuntia säästöä kuukaudessa.
  • Tekoäly täydentää asiantuntijatyötä eikä pääosin korvaa sitä.
  • Suurimmat esteet ovat osaaminen, tietoturva ja sääntely.
  • Täysi potentiaali, OECD:n arviolta 20–25 miljardia euroa, edellyttää koulutusta ja selkeitä pelisääntöjä.

Lähteet

Jaa rakkautesi
Avatar photo

Juho Korhonen

Juho Korhonen on Tampereelta kotoisin oleva ohjelmistokehittäjä, joka vaihtoi uransa suuntaa kolme vuotta sitten seurattuaan tekoälyn nopeaa kehitystä liian läheltä ollakseen katsomassa vierestä. Ennen Tekoälyhubiin liittymistään hän työskenteli täyspäiväisesti ohjelmistotalossa, jossa hän rakensi ensimmäiset koneoppimismallinsa asiakasprojekteihin. Nykyään Juho testaa uusia tekoälytyökaluja viikoittain, osallistuu alan webinaareihin ja seuraa tutkimusjulkaisuja intohimoisesti – osittain työn, osittain puhtaan uteliaisuuden vuoksi. Hänen kirjoitustyylinsä tunnusmerkki on kyky selittää monimutkaisia käsitteitä, kuten neuroverkkoja tai kielimalleja, tavalla, jonka myös teini-ikäinen serkku ymmärtäisi. Vapaa-ajallaan Juho kokeilee mielellään uusia automaatioprojekteja kotonaan ja pelaa lautapelejä ystävien kanssa.

Artikkelit: 43

Aiheeseen liittyvät julkaisut

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *