EU:n tekoälysäädös vs NIS2: näin suomalaiset yritykset varautuvat

EU:n tekoälysäädös vs NIS2: miten suomalaiset yritykset varautuvat tekoälyn ja kyberturvan vaatimuksiin on syyskuussa 2026 ajankohtaisempi kysymys kuin koskaan, sillä Eurostatin tuoreimman tilaston mukaan 37,8 prosenttia vähintään kymmenen työntekijän suomalaisyrityksistä käytti tekoälyä vuonna 2025, kun kasvua edellisvuodesta kertyi 13,5 prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kaksi eri sääntelykokonaisuutta, tekoälysäädös ja kyberturvadirektiivi NIS2, ovat molemmat siirtyneet paperilta käytäntöön, ja moni yritysjohtaja joutuu nyt hahmottamaan, mitä kumpikin vaatii ja miten ne limittyvät.

Mitä EU:n tekoälysäädös vs NIS2 tarkoittaa käytännössä suomalaiselle yritykselle

Suoraan sanottuna kyse on kahdesta erilaisesta mutta toisiaan täydentävästä säännöskokonaisuudesta. Euroopan komission mukaan tekoälysäädös tuli voimaan 1.8.2024, ja sen yleinen soveltaminen alkoi 2.8.2026 tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. NIS2 puolestaan on kyberturvadirektiivi, joka on jo toimeenpantu Suomen kansalliseen lainsäädäntöön sektorikohtaisten valvontaviranomaisten kautta. Molemmat koskevat samoja yrityksiä usein rinnakkain, sillä moni tekoälyä hyödyntävä toimija kuuluu myös NIS2:n piiriin kriittisenä tai tärkeänä toimijana.

Ero on siinä, mihin riskiin kumpikin puuttuu. Tekoälysäädös pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä ja ihmisen valvonnassa erityisesti korkean riskin käyttötapauksissa. NIS2 taas keskittyy palvelun jatkuvuuteen, häiriöiden hallintaan ja siihen, että johto kantaa vastuun kyberturvariskeistä. Kun tekoälyjärjestelmä on osa kriittistä palvelua, molemmat säännöstöt aktivoituvat samanaikaisesti.

Tekoälysäädöksen ja NIS2:n tausta ja aikataulu

Tekoälysäädös eli asetus (EU) 2024/1689 hyväksyttiin ja tuli voimaan 1.8.2024, minkä jälkeen sen velvoitteet ovat astuneet voimaan vaiheittain. Yleismallien eli GPAI-mallien velvoitteet alkoivat 2.8.2025, ja loppujen yleisten velvoitteiden soveltaminen käynnistyi 2.8.2026. Suomessa kansallista valvontaa koskevat viranomaisvaltuudet tulivat voimaan 1.1.2026 hallituksen esityksen HE 46/2025 pohjalta, ja koska kyse on suoraan sovellettavasta EU-asetuksesta, sitä ei ole tarvinnut saattaa voimaan samalla tavalla kuin direktiiviä. NIS2 sen sijaan on direktiivi, joka on viety osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä, ja sen toimeenpano nojaa toimialakohtaisiin valvoviin viranomaisiin yhden keskitetyn kyberturvaviraston sijaan.

Nämä luvut osoittavat, että Suomi ei ole enää seuraaja vaan yksi EU:n kärkimaista tekoälyn käyttöönotossa heti Tanskan jälkeen. Se muuttaa myös sääntelyn painoarvoa: kun käyttö on laajaa, tekoälysäädöksen ja NIS2:n vaatimukset koskettavat yhä useampaa yritystä eivätkä ole enää harvinaisuus.

Kuka valvoo tekoälysäädöstä ja NIS2:ta Suomessa

Suomi on valinnut hajautetun valvontamallin molemmissa säännöskokonaisuuksissa. Valtioneuvoston mukaan tekoälysäädöksen kansallisia valvontavaltuuksia hoitavat useat viranomaiset yhden keskitetyn AI-toimiston sijaan, ja Traficom toimii yhteyspisteenä EU:hun päin. Samaan tapaan NIS2:n toimeenpano nojaa Suomessa seitsemään toimialakohtaiseen valvovaan viranomaiseen, mikä tarkoittaa, että kyberturvavaatimukset voivat vaihdella toimialan mukaan. Julkisyhteisöille ei voida määrätä hallinnollisia sakkoja, mutta yksityiset toimijat ovat täysimääräisesti sanktioiden piirissä.

Jos yritys toimii esimerkiksi terveydenhuollossa, energiasektorilla tai digitaalisessa infrastruktuurissa, se voi kohdata sekä tekoälysäädöksen että NIS2:n vaatimukset saman valvontaketjun kautta, mikä korostaa yhtenäisen hallintamallin tarvetta jo suunnitteluvaiheessa.

EU:n tekoälysäädös vs NIS2: vertailu keskeisistä eroista

Tekoälysäädös kysyy, onko järjestelmä turvallinen ja läpinäkyvä. NIS2 kysyy, kestääkö organisaatio häiriön ja raportoiko se siitä ajoissa.

Miten tekoälyn käyttö on kasvanut suomalaisissa yrityksissä

Tilastokeskuksen mukaan keväällä 2024 tekoälyteknologioita käytti 24 prosenttia suomalaisyrityksistä, ja osuus oli jo tuolloin 57 prosenttia vähintään sadan työntekijän yrityksissä. Vuoteen 2025 mennessä osuus vähintään sadan hengen yrityksissä oli noussut 68 prosenttiin. Yleisin käyttötapa EU-tasolla on myynti ja markkinointi, jota hyödynsi 51,4 prosenttia tekoälyä käyttävistä yrityksistä, kun taas 31,1 prosenttia käytti tekoälyä hallinto- tai johtamisprosessien organisointiin ja 23,1 prosenttia kirjanpitoon, valvontaan tai taloushallintoon.

Tämä nopea kasvu selittää, miksi sääntely koetaan nyt akuutiksi. Kun tekoäly siirtyy kokeiluista tuotantoon myynnissä, markkinoinnissa ja hallinnossa, myös riskit, kuten virheelliset päätökset, tietovuodot tai epäselvä vastuunjako, kasvavat samassa suhteessa. Aiheesta lisää käytännön esimerkein löytyy artikkelista Miten Kela testasi tekoälyä etuuskäsittelyssä, joka havainnollistaa julkishallinnon näkökulmasta samoja riskienhallinnan kysymyksiä.

Mitä velvoitteita tekoälysäädös asettaa suomalaisyritykselle

Riskiluokittelu ja dokumentointi

Tekoälysäädös jakaa järjestelmät riskitasoihin, ja korkean riskin järjestelmille asetetaan tiukimmat vaatimukset dokumentoinnista, ihmisen valvonnasta ja läpinäkyvyydestä. Suurimmalle osalle suomalaisyrityksistä käytännön työ tarkoittaa sen selvittämistä, mihin luokkaan oma tekoälyn käyttö kuuluu, ja tarvittavan dokumentaation kokoamista jo ennen kuin viranomainen sitä pyytää.

Läpinäkyvyys ja ihmisen valvonta

Läpinäkyvyysvelvoitteet koskevat erityisesti tilanteita, joissa käyttäjälle ei ole itsestään selvää, että hän on tekemisissä tekoälyn kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi chatbotien tai automaattisten päätösten merkitsemistä selkeästi sekä sen varmistamista, että ihminen voi tarvittaessa puuttua järjestelmän toimintaan. Aiheeseen liittyvästä pk-yritysten näkökulmasta on käsitelty tarkemmin artikkelissa Tekoälysäädös ja suomalaiset pk-yritykset 2026.

Mitä NIS2 vaatii suomalaisyritykseltä käytännössä

NIS2:n ydin on riskienhallinta ja johdon vastuu. Direktiivin piiriin kuuluvien olennaisten ja tärkeiden toimijoiden on arvioitava kyberriskinsä, raportoitava merkittävistä häiriöistä nopeasti valvovalle viranomaiselle ja huolehdittava myös toimitusketjun turvallisuudesta. Koska Suomessa toimeenpano on hajautettu seitsemälle sektorikohtaiselle valvojalle, yrityksen kannattaa selvittää oma toimialansa vastuuviranomainen sen sijaan, että odottaa yhtä yhtenäistä ohjeistusta koko taloudelle.

Miten tekoälysäädös ja NIS2 limittyvät toisiinsa

Käytännössä moni yritys kohtaa molemmat säännöstöt samanaikaisesti, kun tekoälyjärjestelmä on osa kriittistä tai tärkeää palvelua. Tällöin tekoälysäädöksen riskiluokittelu ja dokumentointivaatimukset yhdistyvät NIS2:n riskienhallintaan ja häiriöraportointiin. Järkevin tapa on rakentaa yksi yhteinen hallintamalli, joka kattaa sekä tekoälyn riskit että kyberturvan, sen sijaan että näitä johdettaisiin kahtena erillisenä projektina. Tämä pätee erityisesti toimittajahallintaan, sillä sekä tekoälysäädös että NIS2 ulottavat vaatimuksia yhä enemmän myös alihankkijoihin ja pilvipalveluntarjoajiin.

Yritysten kannattaa myös huomioida, että sääntelyn ymmärtäminen edellyttää perustason käsitystä siitä, miten tekoälyjärjestelmät ylipäätään toimivat. Aiheesta kiinnostuneille perusteet on koottu artikkelissa Mikä on tekoäly? Selkeä opas vuodelle 2026.

Käytännön askeleet: näin suomalainen yritys varautuu tekoälyn ja kyberturvan vaatimuksiin

• Selvitä, mihin tekoälysäädöksen riskiluokkaan oma tekoälyn käyttö kuuluu ja dokumentoi päätöksen perusteet.
• Tunnista oma toimialan NIS2-valvontaviranomainen ja sen raportointivaatimukset häiriötilanteissa.
• Yhdistä tekoälyn ja kyberturvan riskienhallinta yhdeksi hallintamalliksi erillisten prosessien sijaan.
• Arvioi toimittajaketju: mitkä pilvipalvelut, mallit tai alihankkijat vaikuttavat compliance-vastuuseen.
• Varmista, että johto ja hallitus ymmärtävät vastuunsa sekä tekoälysäädöksen että NIS2:n alla.
• Kouluta henkilöstö tunnistamaan, milloin tekoälyn käyttö vaatii läpinäkyvyysmerkintää tai ihmisen valvontaa.

Konkreettinen esimerkki tekoälyn riskeistä käytännössä löytyy artikkelista Miten tunnistaa deepfake-videot ja huijausäänet Suomessa 2026, joka käsittelee samaa läpinäkyvyys- ja luottamuskysymystä, jota tekoälysäädös pyrkii ratkaisemaan sääntelyn keinoin.

Rajoitukset ja avoimet kysymykset

On syytä huomata, että tämä artikkeli ei korvaa juridista neuvontaa eikä kata kaikkia toimialakohtaisia erityisvaatimuksia, joita NIS2:n seitsemän sektorikohtaista valvojaa voivat asettaa. Myöskään kaikkia tekoälysäädöksen siirtymäaikoja, kuten korkean riskin järjestelmien Annex III -velvoitteita, ei ole vielä sovellettu täysimääräisesti syyskuussa 2026, joten yritysten kannattaa seurata jatkuvasti oman valvontaviranomaisensa ohjeistusta.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on käytännön ero EU:n tekoälysäädöksen ja NIS2:n välillä?

Tekoälysäädös keskittyy tekoälyjärjestelmien turvallisuuteen, läpinäkyvyyteen ja riskiluokitteluun, kun taas NIS2 painottaa kyberturvan riskienhallintaa, palvelun jatkuvuutta ja häiriöraportointia. Monelle yritykselle molemmat aktivoituvat samanaikaisesti, kun tekoälyjärjestelmä on osa kriittistä palvelua.

Koskevatko tekoälysäädös ja NIS2 kaikkia suomalaisyrityksiä?

Ei suoraan kaikkia. Tekoälysäädös koskee tekoälyjärjestelmien tarjoajia, käyttäjiä ja tiettyjä muita toimijoita riskiluokasta riippuen, kun taas NIS2 koskee olennaisia ja tärkeitä toimijoita tietyillä toimialoilla. Käytännössä molempien piiri on kuitenkin laajentunut, kun tekoälyn käyttö on yleistynyt.

Kuka valvoo tekoälysäädöstä Suomessa?

Suomessa tekoälysäädöksen kansallinen valvonta on hajautettu usealle viranomaiselle, ja Traficom toimii keskeisenä yhteyspisteenä. Valtuudet astuivat voimaan 1.1.2026, ja yleinen soveltaminen käynnistyi 2.8.2026.

Kuka valvoo NIS2:ta Suomessa?

NIS2:n toimeenpano on Suomessa operationalisoitu seitsemälle toimialakohtaiselle valvontaviranomaiselle yhden keskitetyn kyberturvaviraston sijaan, joten vastuuviranomainen määräytyy toimialan mukaan.

Miten pk-yritys voi varautua kohtuullisin kustannuksin?

Järkevintä on aloittaa riskiluokittelusta ja perusdokumentoinnista, keskittyä oman toimialan olennaisiin vaatimuksiin ja rakentaa tekoälyn ja kyberturvan hallinta yhdeksi kokonaisuudeksi erillisten hankkeiden sijaan. Aiheesta on lisää artikkelissa Tekoälysäädös ja suomalaiset pk-yritykset 2026.

Mitä tapahtuu, jos yritys käyttää ulkopuolista tekoälytoimittajaa tai pilvipalvelua?

Vastuu ei katoa ulkoistamalla. Sekä tekoälysäädös että NIS2 ulottavat vaatimuksia yhä enemmän toimitusketjuun, joten yrityksen on arvioitava myös alihankkijoidensa ja pilvipalveluntarjoajiensa vaatimustenmukaisuus osana omaa riskienhallintaansa.

Yhteenveto: mitä suomalaisyrityksen kannattaa tehdä nyt

EU:n tekoälysäädös vs NIS2 -asetelmassa ei ole kyse kilpailevista säännöstöistä vaan toisiaan täydentävistä kokonaisuuksista, jotka molemmat ovat syyskuussa 2026 jo aktiivisessa soveltamisvaiheessa Suomessa. Kun 37,8 prosenttia vähintään kymmenen työntekijän suomalaisyrityksistä käyttää tekoälyä, riskienhallinnan ja compliance-työn yhdistäminen ei ole enää valinnainen lisä vaan käytännön välttämättömyys. Yrityksen kannattaa selvittää oma riskiluokkansa ja toimialan valvontaviranomainen, dokumentoida päätöksensä ja rakentaa yksi yhteinen hallintamalli tekoälyn ja kyberturvan varalle.

Lähteet

• 20% of EU enterprises use AI technologies — Eurostat — haettu September 14, 2026
• The use of artificial intelligence technologies in the European Union — Eurostat — haettu September 14, 2026
• Of enterprises 24 per cent used Artificial Intelligence technologies — Tilastokeskus — haettu September 14, 2026
• AI Act | Shaping Europe’s digital future — Euroopan komissio — haettu September 14, 2026
• National supervision of EU Artificial Intelligence Act to begin — Valtioneuvosto — haettu September 14, 2026