Suomalaiset kielimallit 2026: nämä avaukset haastavat ChatGPT:n

Yhteenveto

✓Tarkistanut Elina SaarinenSuomalaiset kielimallit 2026 herättävät kysymyksen, jonka moni tietotyöläinen ja yrittäjä on jo pohtinut ääneen: riittääkö ChatGPT suomen kieleen, vai kannattaisiko kokeilla kotimaista tai suomeksi erikoistunutta vaihtoehtoa? TurkuNLPn tutkimusryhmän Hugging Face -profiili on päivittynyt 15.–17. syyskuuta 2026 uusilla Finnish...

8 minuutin lukuaika
Tarkistanut Elina Saarinen

Suomalaiset kielimallit 2026 herättävät kysymyksen, jonka moni tietotyöläinen ja yrittäjä on jo pohtinut ääneen: riittääkö ChatGPT suomen kieleen, vai kannattaisiko kokeilla kotimaista tai suomeksi erikoistunutta vaihtoehtoa? TurkuNLPn tutkimusryhmän Hugging Face -profiili on päivittynyt 15.–17. syyskuuta 2026 uusilla Finnish ModernBERT -malleilla, mikä kertoo, että kotimainen kielimallityö ei ole pysähtynyt, vaikka ChatGPT, Claude ja Gemini hallitsevat otsikoita.

LyhyestiSuomalaiset kielimallit 2026 eivät yritä kaataa ChatGPT:tä yleiskäytössä, vaan täydentää sitä erikoistehtävissä: puheentunnistus, kieliopin tarkistus ja tutkimuskäyttö. Tuoreimpien tietojen mukaan yleismallit kuten GPT-5.6 Sol ja Claude Opus 5 saavat jo täyden 5/5-arvion suomen kielen taidosta, mikä siirtää kilpailun perusosaamisesta erikoisosaamiseen.

Suomalaiset kielimallit 2026: mistä kilpailu ChatGPT:tä vastaan oikeasti käydään

Suoraan sanottuna: suomalaiset kielimallit 2026 eivät kilpaile ChatGPT:n kanssa samalla kentällä. TurkuNLPn avoimet mallit ja niiden sukulaisprojektit keskittyvät tarkkaan, suomen kieleen räätälöityyn osaamiseen, kun taas ChatGPT, Claude ja Gemini kilpailevat laajalla, monikielisellä yleisosaamisella. Tuoreimpien vertailujen mukaan ChatGPT (GPT-5) on saanut suomen kielen taidosta arvion 5/5 ja sitä on kuvattu kärkimalliksi suomen kielessä 2026 alussa. Samassa vertailussa myös Claude on saanut 5/5-arvion suomen kielessä ja sitä on kuvattu jopa luonnollisemmaksi sävyltään kuin ChatGPT:tä.

Tämä tarkoittaa, että peruskysymys ”osaako tekoäly suomea” on käytännössä ratkaistu suurten kaupallisten mallien osalta. Todellinen kilpailuasetelma on siirtynyt kohti erikoistehtäviä: puheentunnistusta, kielioppitarkistusta, tekstiluokittelua ja tutkimuskäyttöä, joissa suomeksi erikoistuneet avoimet mallit voivat tarjota jotain, mitä yleismallit eivät tee yhtä tarkasti.

Lyhyt historia: suomen kielen mallinnuksesta LUMIin ja ModernBERTiin

Suomenkielisten kielimallien tausta ulottuu 2020-luvun alkuun, jolloin resursseja suomen kielelle oli vielä niukasti saatavilla. Finnish-NLP-yhteisö julkaisi vuonna 2023 llama-7b-finnish-mallin, ja samana vuonna TurkuNLP rakensi LUMI-supertietokoneella 13 miljardin parametrin GPT-3-tyyppisen mallin, jota kuvattiin julkaisuhetkellä suurimmaksi suomen kielen malliksi. Näitä pidetään nyt selvästi vanhempana sukupolvena, mutta ne loivat pohjan, jolle nykyinen tutkimus rakentuu.

Kehitys ei ole pysähtynyt: Finnish-NLPn arkistossa on myös llama-3b-finnish-malli, jonka molemmat kokoluokat, 3,6 miljardia ja 7,0 miljardia parametria, on esikoulutettu tyhjästä 131 miljardin tokenin suomenkielisellä aineistolla. Tämä osoittaa, että kotimaista pohjatyötä kielimallien kouluttamiseksi on tehty huomattavassa mittakaavassa jo ennen nykyistä ChatGPT-vetoista aikakautta.

ChatGPT:n (GPT-5) suomen kielen arvio5/5 (vertailuraportti 2026)
Clauden (Sonnet 4.6, Opus 4.7) suomen kielen arvio5/5 (vertailuraportti 2026)
TurkuNLP:n LUMI-mallin koko13 mrd. parametria (TurkuNLP, 2023)
llama-7b-finnish-mallin koulutusaineisto131 mrd. tokenia (Finnish-NLP)

Mitä uusia avauksia suomalaiset kielimallit 2026 tuovat markkinoille

Kun katsotaan suomalaiset kielimallit 2026 -kenttää tarkemmin, näkyvin aktiivinen kehitystyö tulee TurkuNLPn Finnish ModernBERT -malleista, joiden Hugging Face -sivu on päivittynyt 17. syyskuuta 2026 ja joiden mallikortin aktiviteetti näkyy jo 15. syyskuuta 2026. ModernBERT-tyyppiset mallit eivät ole keskustelubotteja ChatGPT:n tapaan, vaan ne on suunniteltu tekstin luokitteluun, hakuun ja ymmärtämiseen taustajärjestelmissä.

Toinen konkreettinen esimerkki on puheentunnistuksen puolelta: RASMUS/Finnish-ASR-Canary-v2 perustuu NVIDIAn Canary-v2-arkkitehtuuriin, jossa on 1 miljardi parametria, ja se on hienosäädetty suomen kielelle sekä yhdistetty 6-gramin KenLM-kielimalliin, joka on koulutettu 5 miljoonalla rivillä laadukasta suomenkielistä tekstiä. Malli on päivitetty syyskuussa 2026, mikä tekee siitä yhden tuoreimmista suomenkielisistä tekoälyavauksista.

Hyvä tietääSuomalaiset avaukset eivät useinkaan tavoittele ChatGPT:n kaltaista laajaa keskustelukäyttöä, vaan ratkovat kapeampia, tarkasti määriteltyjä tehtäviä kuten puheentunnistusta tai kieliopin korjausta.
Tutkijan työpöytä kannettavalla tietokoneella ja kuulokkeilla puheentunnistustyössä

Kielioppi ja tekstintarkistus: kapea mutta tärkeä erikoisala

Yksi selkeä esimerkki suomeksi erikoistuneesta työstä on kieliopin virheenkorjaus. BEA 2026 -konferenssin tutkimuspaperissa kuvataan monikielinen T5-malli, joka on esikoulutettu yksinomaan suomenkielisellä tekstillä, ja tutkimus korostaa, että tällainen malli tuottaa vahvempaa morfologista ymmärrystä suomen kielestä kuin yleiskäyttöiset, monikieliset mallit. Tämä on juuri se kohta, jossa kielimallin toimintaperiaate ratkaisee: suomen kielen rikas taivutusjärjestelmä hyötyy mallista, joka on nähnyt vain suomea koulutuksen aikana.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kirjoittaja, joka tarvitsee tarkkaa suomen kieliopin tarkistusta, voi saada paremman lopputuloksen kapeasta, suomeen erikoistuneesta työkalusta kuin yleismallista, joka osaa periaatteessa kaiken mutta ei ole nähnyt yhtä paljon suomenkielistä taivutusmuotojen kirjoa harjoitusdatassaan.

Perusosaaminen suomen kielessä on jo ratkaistu suurilla malleilla, joten todellinen kilpailu käydään nyt tarkkuudessa ja erikoistumisessa, ei enää siinä, ymmärtääkö tekoäly suomea ylipäätään.

ChatGPT ja Claude suomen kielessä: mihin ne jo riittävät

Suomalaisten mallien roolia on vaikea ymmärtää ilman vertailukohtaa. Vertailuraportin mukaan sekä ChatGPT (GPT-5) että Claude (Sonnet 4.6, Opus 4.7) saavat täyden 5/5-pisteen suomen kielen käsittelystä, ja Claudea on kuvattu jopa luontevammaksi sävyltään. Tämä tarkoittaa, että tavalliselle tietotyöläiselle, joka kirjoittaa sähköposteja, tiivistelmiä tai artikkeleita suomeksi, yleismalli on jo hyvin toimiva valinta. Aiemmin Copilot vs ChatGPT suomeksi -vertailussa on käsitelty samaa kysymystä tietotyön näkökulmasta.

Suomalaiset erikoismallit eivät siis yritä korvata tätä yleiskäyttöä, vaan täydentää sitä tilanteissa, joissa tarvitaan syvempää tarkkuutta: tutkimusaineiston luokittelua, murteiden tai puheen tunnistusta, tai kieliopillisesti erittäin tarkkaa korjausta.

Malli / projektiTyyppiTuorein tietoKäyttötarkoitus
TurkuNLP Finnish ModernBERTAvoin, suomeen erikoistunutPäivitetty 15.–17.9.2026Tekstin luokittelu ja haku
RASMUS/Finnish-ASR-Canary-v2Puheentunnistus (1 mrd. parametria)Päivitetty syyskuu 2026Suomenkielinen puheentunnistus
ChatGPT (GPT-5 / GPT-5.6-sarja)Kaupallinen yleismalli5/5 suomen kielessä, 2026Yleiskäyttö, tietotyö
Claude (Sonnet 4.6, Opus 4.7)Kaupallinen yleismalli5/5 suomen kielessä, 2026Yleiskäyttö, luova kirjoitus

Mihin suomalaisia kielimalleja voi käytännössä käyttää

Käytännön näkökulmasta suomalaiset kielimallit 2026 sopivat parhaiten kolmeen selkeään käyttötapaukseen. Ensimmäinen on puheentunnistus ja litterointi, jossa Finnish-ASR-Canary-v2:n kaltaiset mallit tarjoavat suomenkieliseen puheeseen räätälöidyn tarkkuuden. Toinen on kieliopin ja tekstin korjaus, jossa suomeen erikoistunut T5-malli hyödyntää syvempää morfologista osaamista. Kolmas on taustajärjestelmien tekstinkäsittely, kuten hakukoneiden tai sisällönluokittelun tuki, jossa ModernBERT-tyyppiset mallit toimivat osana laajempaa ohjelmistoa, ei suorana chat-käyttöliittymänä.

Sen sijaan tavalliselle chattibotin käyttäjälle, joka haluaa kirjoittaa, kysyä tai ideoida suomeksi, yleismallit ovat edelleen käytännöllisin valinta, sillä ne ovat helposti saatavilla ja tuoreimpien tietojen mukaan jo täysin suomen kielen tasoisia. Tätä eroa on avattu myös artikkelissa suuren kielimallin toimintaperiaatteista.

Miksi tämä on tärkeääSuomalaisten erikoismallien arvo ei näy suoraan chat-käyttöliittymässä, vaan taustajärjestelmissä: hauissa, luokittelussa ja puheentunnistuksessa, joita tavallinen käyttäjä ei aina edes huomaa.

Tutkimusinfrastruktuuri: Kielipankki ja jatkuva ylläpito

Kielipankkin giellalt_language_models-sivu on päivitetty elokuussa 2026, mikä osoittaa, että suomalaisten kielimallien resursseja ylläpidetään ja luetteloidaan jatkuvasti osana kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tämä on tärkeä ero ChatGPT:n kaltaisiin suljettuihin kaupallisiin palveluihin verrattuna: Kielipankin ja TurkuNLP:n kaltaiset toimijat jakavat malleja ja aineistoja avoimesti tutkijoiden ja kehittäjien käyttöön.

Tällainen avoin infrastruktuuri mahdollistaa sen, että suomalaiset yliopistot, viranomaiset ja yritykset voivat rakentaa omia sovelluksiaan ilman riippuvuutta yhdestä kaupallisesta mallintarjoajasta. Tämä on erityisen relevanttia esimerkiksi EU:n tekoälysäädöksen asettamien vaatimusten näkökulmasta, joissa avoimuus ja jäljitettävyys voivat helpottaa vaatimustenmukaisuuden osoittamista.

Usein kysytyt kysymykset

Onko olemassa suomalaista ChatGPT:n kaltaista chattibottia?

Ei suoraan samassa mittakaavassa. Tuoreimpien tietojen mukaan suomalainen tutkimus, kuten TurkuNLP:n työ, keskittyy pikemminkin erikoistuneisiin malleihin, kuten tekstin luokitteluun tai puheentunnistukseen, ei laajaan yleiskäyttöiseen keskustelubottiin, jonka mittaluokka vastaisi ChatGPT:tä tai Claudea.

Osaako ChatGPT jo hyvin suomea vuonna 2026?

Kyllä. Vertailuraportin mukaan ChatGPT (GPT-5) on saanut suomen kielen taidosta arvion 5/5 ja sitä on kuvattu kärkimalliksi suomen kielessä 2026 alussa. Perusosaaminen ei siis ole enää kilpailuetu, vaan erottautuminen tapahtuu muissa ominaisuuksissa.

Mihin suomalaisia avoimia kielimalleja käytetään käytännössä?

Yleisimmät käyttötavat ovat puheentunnistus, kuten Finnish-ASR-Canary-v2, tekstin luokittelu ja haku ModernBERT-tyyppisillä malleilla, sekä kieliopin ja oikeinkirjoituksen tarkistus suomeen erikoistuneilla malleilla. Nämä toimivat usein taustajärjestelminä, eivät suorina chat-käyttöliittyminä.

Onko Claude parempi kuin ChatGPT suomen kielessä?

Molemmat saavat vertailuraportissa täyden 5/5-arvion suomen kielen käsittelystä. Raportissa Claudea on kuitenkin kuvattu paikoin luonnollisemmaksi sävyltään, mikä on subjektiivinen havainto eikä mitattu tulos.

Miksi suomen kielen mallinnus on vaikeampaa kuin esimerkiksi englannin?

Suomen kielen rikas taivutusjärjestelmä ja morfologia vaativat mallilta syvempää ymmärrystä sanamuodoista. BEA 2026 -tutkimuspaperin mukaan yksinomaan suomeksi koulutettu T5-malli tuottaa vahvempaa morfologista osaamista kuin monikieliset mallit, mikä selittää, miksi erikoistuneille malleille on yhä tarvetta tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

Kannattaako yrityksen valita suomalainen erikoismalli vai ChatGPT?

Riippuu tehtävästä. Yleiseen tekstintuotantoon ja keskusteluun yleismallit kuten ChatGPT tai Claude ovat käytettävissä olevien tietojen perusteella jo riittävän tarkkoja suomeksi. Tarkkaa puheentunnistusta, tekstiluokittelua tai kieliopillista analyysiä vaativiin taustajärjestelmiin taas suomeen erikoistunut avoin malli voi tarjota paremman lopputuloksen.

Yhteenveto: suomalaiset kielimallit 2026 täydentävät, eivät korvaa ChatGPT:tä

Suomalaiset kielimallit 2026 eivät ole rakentamassa suoraa kilpailijaa ChatGPT:lle keskustelukäytössä, sillä käytettävissä olevien tietojen perusteella suuret kaupalliset mallit ovat jo saavuttaneet vahvan suomen kielen tason. Sen sijaan kotimainen tutkimus, erityisesti TurkuNLPn ja Kielipankkin työ, keskittyy kapeampiin mutta tarkkoihin erikoisaloihin: puheentunnistukseen, tekstiluokitteluun ja kieliopin korjaukseen. Näiden kahden kentän välinen työnjako, laaja yleisosaaminen kaupallisilta jäteiltä ja tarkka erikoisosaaminen kotimaisilta avoimilta malleilta, on todennäköisesti se suunta, johon suomalainen tekoälykenttä kehittyy myös jatkossa.

Lähteet

Jaa rakkautesi
Avatar photo

Juho Korhonen

Juho Korhonen on Tampereelta kotoisin oleva ohjelmistokehittäjä, joka vaihtoi uransa suuntaa kolme vuotta sitten seurattuaan tekoälyn nopeaa kehitystä liian läheltä ollakseen katsomassa vierestä. Ennen Tekoälyhubiin liittymistään hän työskenteli täyspäiväisesti ohjelmistotalossa, jossa hän rakensi ensimmäiset koneoppimismallinsa asiakasprojekteihin. Nykyään Juho testaa uusia tekoälytyökaluja viikoittain, osallistuu alan webinaareihin ja seuraa tutkimusjulkaisuja intohimoisesti – osittain työn, osittain puhtaan uteliaisuuden vuoksi. Hänen kirjoitustyylinsä tunnusmerkki on kyky selittää monimutkaisia käsitteitä, kuten neuroverkkoja tai kielimalleja, tavalla, jonka myös teini-ikäinen serkku ymmärtäisi. Vapaa-ajallaan Juho kokeilee mielellään uusia automaatioprojekteja kotonaan ja pelaa lautapelejä ystävien kanssa.

Artikkelit: 108

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *