Yhteenveto
✓Tarkistanut Elina Saarinen Kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026 – tähän kysymykseen on nyt saatavilla tarkempaa tutkimusnäyttöä kuin koskaan aiemmin. Suomalaiset suhtautuvat tekoälyavusteiseen sisältöön yhä kriittisemmin: Media-alan Tutkimussäätiön Sanoma–Kantar-selvityksen mukaan useimmin tekoälyn tuottamaan mediasisältöön yhdistetään keinotekoisuus, epäaitous ja luotettavuuden heikkeneminen....
Sisällysluettelo
- 1 Mitä tekoälyvaikuttajat ovat ja miksi ne vaikuttavat mielipiteisiin
- 2 Historiallinen tausta: vaikuttajaviestinnästä tekoälyvaikuttamiseen
- 3 Kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä käytännössä
- 4 Suomalaisten suhtautuminen tekoälysisältöön: tutkimusnäyttö
- 5 Tekoäly uutismediassa ja sen vaikutus mielipiteenmuodostukseen
- 5.1 Avustava rooli vs. pääasiallinen tuottaja
- 5.2 Hallusinaatioiden tunnistaminen mediataitona
- 6 Informaatiovaikuttaminen ja tekoälyn rooli demokratiassa
- 7 Brändimielikuvat ja kuluttajan luottamus tekoälysisältöön
- 8 Vertaileva katsaus: Suomi suhteessa muihin maihin
- 9 Sääntely, läpinäkyvyys ja vaikuttajien vastuut 2026
- 10 Käytännön taulukko: miten tunnistaa tekoälyvaikuttajan sisältö
- 11 Usein kysytyt kysymykset
- 11.1 Mitä tarkoitetaan tekoälyvaikuttajalla Suomessa?
- 11.2 Onko tekoälyvaikuttajien sisältö luotettavaa?
- 11.3 Voiko tekoäly vaikuttaa poliittiseen mielipiteeseen?
- 11.4 Miten suomalaiset suhtautuvat tekoälyvaikuttajiin?
- 11.5 Miten tunnistaa tekoälyn tuottaman sisällön?
- 11.6 Mikä on EU:n tekoälysäädöksen rooli vaikuttajaviestinnässä?
- 12 Yhteenveto: tekoälyvaikuttamisen nykytila ja tulevaisuus Suomessa
- 13 Lähteet
Kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026 – tähän kysymykseen on nyt saatavilla tarkempaa tutkimusnäyttöä kuin koskaan aiemmin. Suomalaiset suhtautuvat tekoälyavusteiseen sisältöön yhä kriittisemmin: Media-alan Tutkimussäätiön Sanoma–Kantar-selvityksen mukaan useimmin tekoälyn tuottamaan mediasisältöön yhdistetään keinotekoisuus, epäaitous ja luotettavuuden heikkeneminen. Silti tekoäly on juurtunut osaksi suomalaista julkista keskustelua, vaikuttajaviestintää ja uutistuotantoa tavalla, jota on vaikea enää ohittaa.
Mitä tekoälyvaikuttajat ovat ja miksi ne vaikuttavat mielipiteisiin
Tekoälyvaikuttaja ei ole ainoastaan virtuaalinen hahmo tai algoritmi. Termillä tarkoitetaan laajaa joukkoa toimijoita: some-vaikuttajia, jotka käyttävät generatiivista tekoälyä sisältönsä tuottamiseen tai optimointiin, uutismediaa, joka hyödyntää tekoälyä juttujen tiivistämiseen ja kohdentamiseen, sekä kaupallisia toimijoita, jotka käyttävät tekoälyä brändiviestiensä personointiin eri yleisöille. Kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026 ei siis ole vain kysymys koneellisista avatar-hahmoista, vaan laajemmasta ilmiöstä, jossa tekoäly toimii kulissien takana näennäisesti inhimillisenä viestijänä.
Mekanismi on kolmivaiheinen. Ensin tekoäly mahdollistaa skaalatuvan sisällöntuotannon: sama taho voi julkaista satoja hieman toisistaan poikkeavia versioita samasta viestistä eri kohderyhmille. Toiseksi personointikyky tekee viestistä osuvamman – Vaasan yliopiston kuluttajatutkimuksen mukaan tekoälyteknologia voi käsitellä asiakkaan aiempia ostoksia ja mieltymyksiä räätälöidäkseen sisältöä yksilötasolla. Kolmanneksi toistuva altistuminen kohdistetulla sisällöllä vahvistaa olemassa olevia käsityksiä, mikä voi lisätä polarisaatiota.
Historiallinen tausta: vaikuttajaviestinnästä tekoälyvaikuttamiseen
Suomalainen some-vaikuttajakenttä muodostui 2010-luvulla, kun kaupallinen yhteistyö bloggaajien ja myöhemmin YouTube- sekä Instagram-vaikuttajien kanssa yleistyi nopeasti. Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) ja mainonnan tunnistettavuussäännöt asetettiin alun perin suojaamaan kuluttajia nimenomaan piilomainonnan riskeiltä tässä ympäristössä. Generatiivisen tekoälyn läpimurto vuosina 2022–2024 muutti kuitenkin pelikentän: nyt yksittäinen toimija voi tuottaa algoritmisesti kohdennettua sisältöä laajuudessa, joka oli aiemmin suurten mediayhtiöiden yksinoikeus. Journalistin huhtikuussa 2026 julkaiseman artikkelin mukaan suomalaisten vaikuttajien on edelleen vaikea liittää toimintaansa JSN:n piiriin, koska mainosten pitää erottua selvästi journalistisesta sisällöstä.
Kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä käytännössä
Vaikutusmekanismit voidaan jakaa neljään pääkategoriaan, jotka Panu Moilasen informaatiovaikuttamisanalyysi tunnistaa tekoälyn yhteiskunnallisessa roolissa:
- Skaalautuva sisällöntuotanto: tekoäly mahdollistaa valtavan sisältömäärän julkaisemisen lyhyessä ajassa, mikä lisää tietyn viestin näkyvyyttä orgaanisesti.
- Tarkempi yleisöprofilointi: algoritmit pystyvät kohdentamaan erilaisia viestiversioita eri arvomaailmoille, ikäryhmille ja kiinnostuksenkohteille.
- Polarisaation vahvistaminen: personoitu sisältö voi luoda kuploja, joissa käyttäjä näkee vain omia käsityksiään vahvistavaa materiaalia.
- Kyber- ja informaatioturvan heikkeneminen: tekoäly madaltaa disinformaation tuottamisen kynnystä dramaattisesti, koska uskottavan näköinen teksti, ääni tai video ei enää vaadi asiantuntemusta.
Suomalaisten suhtautuminen tekoälysisältöön: tutkimusnäyttö
Empiiriset tutkimukset piirtävät melko selkeän kuvan suomalaisten asenteista. Sitran huhtikuussa 2026 julkaisema laaja kartoitus luokitteli suomalaiset kolmeen ryhmään: tekoälymyönteisiin (noin 13,5 %), tekoälyvarovaisiin (noin 59 %) ja niihin, jotka eivät ole ottaneet selkeää kantaa. Selkeä enemmistö siis suhtautuu teknologiaan varauksellisesti – mikä tarkoittaa, että tekoälyvaikuttajan viesti ei yleensä sulaudu vastaanottajaan kritiikittömästi.
Media-alan Tutkimussäätiön Sanoma–Kantar-selvitys piirtää vielä konkreettisemman kuvan: suomalaiset yhdistävät tekoälyn tuottamaan mediasisältöön useimmin keinotekoisuuden, epäaitouden ja luotettavuuden heikkenemisen. Nämä negatiiviset assosiaatiot eivät kuitenkaan tarkoita, että vaikuttaminen on mahdotonta – ne tarkoittavat, että vaikuttaminen tapahtuu hienovaraisemmin kuin avoin propagandakampanja.
”Tekoälyn vaara mielipiteenvaikuttamisessa ei ole yksittäinen virheellinen väite – se on toisto ja personointi yhdistettynä.”
Tekoäly uutismediassa ja sen vaikutus mielipiteenmuodostukseen
Uutismedian rooli on keskeinen siinä, kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026. Reuters Instituten Uutismedia verkossa 2025 -raportin mukaan Suomessa tekoälyä uutislähteenään käyttää 5 % vastaajista, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Globaalisti vastaava luku on 10 %, joten Suomi jää kansainvälisen keskiarvon alle. Vain 1 % vastaajista piti tekoälyä ensisijaisena uutislähteenään – chatbotit siis täydentävät mutta eivät korvaa perinteisiä uutislähteitä.
Avustava rooli vs. pääasiallinen tuottaja
Reuters Instituten data paljastaa kiinnostavan asenteellisen kuilun: kun tekoälyllä on uutisissa vain avustava rooli, Suomessa niiden seuraamista mukavana pitävien osuus on 13 prosenttiyksikköä suurempi kuin epämukavana pitävien. Kun uutiset taas tehdään pääosin tekoälyllä, epämukavana pitäviä on 43 prosenttiyksikköä enemmän kuin mukavana pitäviä. Tämä asenne-ero on merkittävä: suomalaiset hyväksyvät tekoälyn apuvälineenä, mutta torjuvat sen päätuottajana.
Hallusinaatioiden tunnistaminen mediataitona
Yli puolet (55 %) tekoälyä käyttäneistä suomalaisista uskoo tunnistavansa, jos tekoäly hallusinoi eli tuottaa virheellistä tai keksittyä tietoa. Tämä luottamus omaan medialukutaitoon on rohkaiseva merkki, mutta tutkijat varoittavat, ettei itsearvioitu taito aina vastaa todellista suorituskykyä – erityisesti silloin, kun tekoäly tuottaa sisältöä, joka vahvistaa vastaanottajan jo valmiiksi pitämiä käsityksiä.
Informaatiovaikuttaminen ja tekoälyn rooli demokratiassa
Kenties vakavin ulottuvuus siinä, kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026, liittyy poliittiseen vaikuttamiseen. IMT School for Advanced Studies Luccan ja University of Cambridgen tutkijoiden mukaan tekoäly pystyy jo nyt vääristämään verkkokyselyitä ja mielipidemittauksia tavalla, joka voi vaikuttaa tieteelliseen tutkimukseen ja poliittiseen päätöksentekoon.
Tekoäly mahdollistaa informaatiovaikuttamisen neljällä konkreettisella tavalla: se nopeuttaa ja skaalaa disinformaation tuotantoa, mahdollistaa tarkan kohdentamisen eri yleisöille, vahvistaa polarisaatiota personoiduilla sisällöillä ja heikentää kyberturvallisuutta luomalla uskottavia väärennöksiä. Suomessa tämä ei ole pelkästään teoreettinen uhka – EU:n tekoälysäädös ja kansalliset viranomaistahot ovat jo reagoineet riskiin lainsäädännön ja ohjeistuksen keinoin. Lisätietoa tekoälysäädöksen vaikutuksista löytyy tekoälysäädöksen mukaisista koulutuksista yrityksille.
Brändimielikuvat ja kuluttajan luottamus tekoälysisältöön
Tekoälyn vaikutus ulottuu uutismedian ulkopuolelle yritysviestintään ja markkinointiin. Oulun yliopistossa valmistuneen pro gradu -tutkimuksen mukaan tekoälyllä tuotettu brändiviestintä vaikuttaa erityisesti kolmeen kuluttajan arvioimaan ulottuvuuteen: luottamukseen, aitouteen ja innovatiivisuuteen. Tulos on kaksijakoinen – osa kuluttajista pitää tekoälyavusteista sisältöä innovatiivisen brändin merkkinä, kun taas toiset kokevat sen vähentävän aitoutta ja henkilökohtaista kosketusta.
Suomalaista yritysmielikuvaa muokkaavien tekoälyvaikuttajien haaste on siis se, että sama viesti voidaan tulkita täysin päinvastaisilla tavoilla. Tehokkuusorientoitunut kuluttaja arvostaa räätälöintiä; arvoihin sitoutunut kuluttaja kokee sen keinotekoisena. Tässä piilee olennainen rajoite siinä, kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026: vaikutus ei ole yksisuuntainen, ja vastaanottajan konteksti ratkaisee.
Vertaileva katsaus: Suomi suhteessa muihin maihin
| Maa / alue | Tekoälyn käyttö uutisiin | Tekoälymyönteisyys | Lähde |
|---|---|---|---|
| Suomi | 5 % | 13,5 % avoimesti myönteisiä | Reuters Institute / Sitra 2025–2026 |
| Globaali keskiarvo | 10 % | Vaihtelee merkittävästi | Reuters Institute 2025 |
| EU (arvio) | 8–12 % | Eroja maittain | Eurobarometer-arvio 2025 |
Suomi erottuu kansainvälisessä vertailussa varovaisena mutta ei torjuvana maana. Tekoälyn uutiskäyttö on selvästi alle globaalin keskiarvon, mikä heijastaa sekä korkeaa yleistä medialukutaitoa että perinteisten uutismedioiden vahvaa asemaa suomalaisessa tietoyhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa käytännössä, että tekoälyvaikuttajan vaikutusmahdollisuudet ovat Suomessa toistaiseksi rajatummat kuin monessa muussa maassa.
”Suomalaiset hyväksyvät tekoälyn apuvälineenä journalismissa – mutta torjuvat sen päätuottajana. Tässä asenteessa piilee tärkeä suoja mielipiteenvaikuttamista vastaan.”
Sääntely, läpinäkyvyys ja vaikuttajien vastuut 2026
Kysymys siitä, kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026, ei ole pelkästään tekninen – se on myös normatiivinen. EU:n tekoälysäädös (AI Act) on astunut voimaan asteittain 2024–2025, ja sen vaatimukset koskevat suoraan tekoälyn käyttöä vaikuttajaviestinnässä. Erityisen tärkeää on deepfake-sisällön merkitseminen ja algoritmiläpinäkyvyys alustoilla.
Suomalaisessa kontekstissa Journalistin ohjeet ja JSN edellyttävät, että kaupallinen yhteistyö erotetaan selvästi toimituksellisesta sisällöstä. Kun tekoäly tuottaa yhä uskottavampaa journalistista sisältöä, tämä raja hämärtyy. Vaikuttajamarkkinointikentällä toimivat tahot ovat jo vuonna 2026 alkaneet kehittää omia käytäntöjään tekoälysisällön merkitsemiseen – osittain sääntelyn pakottamana, osittain yleisön luottamuksen säilyttämiseksi. Tekoälyn laajemmasta roolista yhteiskunnassa kirjoitamme myös tekoälyagentit työelämässä -oppaassamme.
Käytännön taulukko: miten tunnistaa tekoälyvaikuttajan sisältö
| Tunnusmerkki | Selitys | Riskitaso |
|---|---|---|
| Ylioptimistiset väitteet ilman lähteitä | Tekoäly generoi uskottavia mutta vahvistamattomia faktoja | Korkea |
| Täydellinen kieliopin sujuvuus | Generatiiviset mallit kirjoittavat virheettömästi, mutta teksti voi tuntua ”liian siistiltä” | Kohtalainen |
| Poikkeuksellisen nopea julkaisutahti | Ihminen ei pysty tuottamaan satoja postauksia päivässä | Korkea |
| Kaavamainen rakenne | Toistuvat fraasit, identtiset rakenteet eri julkaisuissa | Kohtalainen |
| Ei kommenttivastauksia tai vuorovaikutusta | Tekoälytilit eivät yleensä reagoi aidosti keskusteluun | Kohtalainen |
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoitetaan tekoälyvaikuttajalla Suomessa?
Tekoälyvaikuttajalla tarkoitetaan sekä täysin tekoälyn luomia virtuaalisia hahmoja että ihmisiä, jotka käyttävät generatiivista tekoälyä sisältönsä tuottamiseen tai kohdentamiseen. Suomessa ilmiö koskee erityisesti markkinointia, some-viestintää ja uutissisällön avusteista tuotantoa.
Onko tekoälyvaikuttajien sisältö luotettavaa?
Luotettavuus vaihtelee merkittävästi. Media-alan Tutkimussäätiön selvityksen mukaan suomalaiset yhdistävät tekoälysisältöön useimmin epäaitouden ja luotettavuuden heikkenemisen. Tekoäly voi tuottaa faktuaalisesti virheellistä eli hallusoivaa tietoa, joka näyttää uskottavalta mutta on keksittyä.
Voiko tekoäly vaikuttaa poliittiseen mielipiteeseen?
Kyllä, tutkimusnäyttö viittaa siihen, että tekoäly voi vaikuttaa poliittiseen mielipiteenmuodostukseen erityisesti informaatiovaikuttamisen kautta. IMT Luccan ja Cambridgen yliopiston tutkijoiden mukaan tekoäly pystyy jo vääristämään mielipidemittauksia. Tämä riski on tunnistettu EU:n tekoälysäädöksessä sekä kansallisissa turvallisuusarvioinneissa.
Miten suomalaiset suhtautuvat tekoälyvaikuttajiin?
Sitran 2026 kartoituksen mukaan enemmistö suomalaisista (noin 59 %) kuuluu tekoälyvarovaisiin. Suomalaiset hyväksyvät tekoälyn avustavana työkaluna, mutta suhtautuvat epäilevästi täysin tekoälyn tuottamaan sisältöön. Kriittinen asenne tarjoaa jonkinlaisen suojan mielipiteenvaikuttamiselta.
Miten tunnistaa tekoälyn tuottaman sisällön?
Käytännön merkkejä ovat poikkeuksellisen nopea julkaisutahti, kaavamainen rakenne, lähteettömät väitteet sekä puuttuva aito vuorovaikutus kommenteissa. Yli puolet (55 %) tekoälyä jo käyttävistä suomalaisista uskoo tunnistavansa hallusinaatiot – mutta taidon kartuttaminen vaatii aktiivista medialukutaitoa.
Mikä on EU:n tekoälysäädöksen rooli vaikuttajaviestinnässä?
EU:n tekoälysäädös velvoittaa merkitsemään tekoälyn tuottaman sisällön, erityisesti deepfake-materiaalin. Alustoille asetetaan vaatimuksia algoritmien läpinäkyvyyden suhteen. Suomessa myös JSN:n ohjeet ja mainonnan tunnistettavuussäännöt täydentävät sääntelykehystä erityisesti vaikuttajamarkkinoinnin osalta.
Yhteenveto: tekoälyvaikuttamisen nykytila ja tulevaisuus Suomessa
Kuinka tekoälyvaikuttajat muokkaavat suomalaista mielipidettä 2026 on kysymys, johon ei ole yhtä tyhjentävää vastausta – mutta suunta on selvä. Vaikutus on toistaiseksi välillinen ja suodattuu suomalaisten luontaisen varovaisuuden läpi. Kriittisin riski ei piile yksittäisissä virheellisissä julkaisuissa vaan skaalatun, personoidun sisällön pitkäaikaisessa altistamisessa, joka voi hiipien muokata mielipiteitä ilman, että vastaanottaja tunnistaa mekanismia.
Medialukutaito on tärkein suoja. Lukijalle, joka haluaa ymmärtää tekoälyn laajempia vaikutuksia suomalaiseen tietotyöhön ja yhteiskuntaan, suosittelemme tutustumista myös tekoäly ja yhteiskunta -osioomme sekä generatiivisen tekoälyn käytännön oppaaseen asiantuntijatyöhön.
- Noin 59 % suomalaisista on tekoälyvarovaisia (Sitra 2026).
- Vain 5 % käyttää tekoälyä uutislähteenään, selvästi alle globaalin 10 %:n (Reuters Institute 2025).
- Suomalaiset hyväksyvät tekoälyn avustavana roolina journalismissa, mutta torjuvat sen päätuottajana.
- Suurin riski on skaalattu informaatiovaikuttaminen, ei yksittäinen virheellinen julkaisu.
- EU:n tekoälysäädös ja JSN:n ohjeet rakentavat sääntelykehystä, mutta toteutus on vasta alussa.
Lähteet
- Sitra: Mitä mieltä tekoälystä, Suomi? – haettu July 29, 2026
- Media-alan Tutkimussäätiö: Reuters Institute – Uutismedia verkossa 2025 – haettu July 29, 2026
- Media-alan Tutkimussäätiö: Sanoma–Kantar tekoälytutkimus 2024 – haettu July 29, 2026
- Panu Moilanen: Tekoäly, informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnan vakaus – haettu July 29, 2026
- Vaasan yliopisto: Kuluttajien asenteet tekoälyllä tuotettua markkinointiviestintää kohtaan – haettu July 29, 2026
- Oulun yliopisto: Tekoäly brändiviestinnässä – kuluttajien brändimielikuvat – haettu July 29, 2026
- Journalisti: Somevaikuttaja, tervetuloa journalistiksi! – haettu July 29, 2026
- STT Info: Tutkimus – joka toinen suomalainen käyttää tekoälyä viikoittain – haettu July 29, 2026
