Yhteenveto
✓Tarkistanut Elina SaarinenMitä ei kannata kertoa tekoälylle? Kysymys on ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä EU:n tekoälysäädöksen velvoitteet ovat tulleet täysimääräisesti voimaan 2.8.2026, ja Suomessa oma täytäntöönpanolaki astui voimaan 1.6.2026. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilötietojen, terveystietojen, maksutietojen ja yrityssalaisuuksien syöttäminen chatbotteihin on...
Sisällysluettelo
- 1 Mitä ei kannata kertoa tekoälylle? Suora vastaus
- 2 Tausta: miksi sääntely tiukentui juuri nyt
- 3 Mitä ei kannata kertoa tekoälylle: henkilötiedot ja tunnisteet
- 4 Terveystiedot ja intiimi sisältö: mitä ei kannata kertoa tekoälylle terveydestä
- 5 Maksutiedot ja salasanat: konkreettinen riski
- 6 Yrityssalaisuudet: mitä ei kannata kertoa tekoälylle työssä
- 7 EU:n tekoälysäädös ja Suomen valvonta: mitä se tarkoittaa käytännössä
- 8 Miten tekoälyä voi käyttää turvallisesti ilman riskitietoja
- 9 Usein kysytyt kysymykset
- 9.1 Voiko tekoälylle kertoa terveystietoja anonyymisti?
- 9.2 Saako työpaikan tekoälytyökaluun syöttää asiakastietoja?
- 9.3 Valvooko joku Suomessa, miten tekoälyä käytetään?
- 9.4 Mitä tapahtuu, jos tekoälylle jo kertoi arkaluonteisia tietoja?
- 9.5 Onko yrityksen sisäinen tekoälytyökalu turvallisempi kuin julkinen chatbotti?
- 9.6 Koskeeko sääntely myös ilmaisia tekoälysovelluksia?
- 10 Yhteenveto: mitä ei kannata kertoa tekoälylle
- 11 Lähteet
Mitä ei kannata kertoa tekoälylle? Kysymys on ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä EU:n tekoälysäädöksen velvoitteet ovat tulleet täysimääräisesti voimaan 2.8.2026, ja Suomessa oma täytäntöönpanolaki astui voimaan 1.6.2026. Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilötietojen, terveystietojen, maksutietojen ja yrityssalaisuuksien syöttäminen chatbotteihin on nyt selkeästi sääntelyn piirissä, ei vain hyvän maun kysymys.
Mitä ei kannata kertoa tekoälylle? Suora vastaus
Tekoälylle ei kannata kertoa mitään sellaista, jonka paljastuminen, tallentuminen tai väärinkäyttö voisi vahingoittaa sinua, läheisiäsi tai työnantajaasi. Tähän kuuluvat tunnistetiedot kuten henkilötunnus, terveystiedot, salasanat ja pankkitunnukset, sekä työnantajan liikesalaisuudet ja julkaisemattomat asiakastiedot. Tietosuojavaltuutetun toimisto muistuttaa, että henkilötietoja on käsiteltävä läpinäkyvästi ja vain käyttötarkoituksen mukaisesti, mikä koskee myös tekoälykeskusteluja.
Riski ei ole pelkkä teoria: keskustelut voivat tallentua palveluntarjoajan lokeihin, päätyä mallin jatkokoulutukseen tai vuotaa tietomurron yhteydessä. Siksi kannattaa lähtökohtaisesti ajatella, että kaikki tekoälylle kirjoitettu voi joskus tulla näkyväksi jollekulle muulle.
Tausta: miksi sääntely tiukentui juuri nyt
EU:n tekoälysäädös tuli voimaan 1.8.2024, ja sen velvoitteet ovat sittemmin laajentuneet vaiheittain kohti täyttä soveltamista 2.8.2026 alkaen. Suomessa kansallinen valvontarakenne käynnistyi kahdessa vaiheessa: viranomaisten toimivaltuudet tulivat voimaan 1.1.2026, ja varsinainen täytäntöönpanolaki seurasi 1.6.2026. Näiden lisäksi kyberturvallisuutta koskeva NIS2-direktiivi pantiin Suomessa täytäntöön Kyberturvallisuuslailla, joka on ollut voimassa jo 8.4.2025 alkaen. Yhdessä nämä säädökset muodostavat kehyksen, jossa tekoälylle jaetun tiedon käsittely ei ole enää vain palveluntarjoajan omaa politiikkaa vaan lainsäädännön alaista toimintaa.
Mitä ei kannata kertoa tekoälylle: henkilötiedot ja tunnisteet
Henkilötunnus, osoite, syntymäaika yhdistettynä nimeen, puhelinnumero ja muut suoraan tunnistavat tiedot eivät kuulu tekoälykeskusteluun. Tietosuojavaltuutetun toimisto on ohjeistanut, että ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista tekoälyjärjestelmän tietosuojariskit on arvioitava, mikä koskee myös tavallista kuluttajaa, joka syöttää tietoja chatbotin promptiin.
Jos olet aiemmin pohtinut mitä tekoäly tarkoittaa selkokielellä, kannattaa samalla sisäistää, että kielimallit eivät automaattisesti erottele arkaluonteista tietoa muusta tekstistä; ne käsittelevät kaiken syötetyn datan samalla tavalla, ellei palveluntarjoaja ole erikseen rakentanut suodatusta.
Kaikki tekoälylle kirjoitettu kannattaa mieltää mahdollisesti näkyväksi joskus jollekulle muulle.
Terveystiedot ja intiimi sisältö: mitä ei kannata kertoa tekoälylle terveydestä
Diagnoosit, lääkitystiedot, mielenterveyteen liittyvät yksityiskohdat ja muut terveystiedot ovat erityisen arkaluonteista tietoa, jonka jakaminen tekoälylle voi altistaa väärinkäytölle. Erityisen tärkeä uusi raja koskee tunnistettavien intiimikuvien ja videoiden luomista tekoälyllä: Tietosuojavaltuutetun toimisto on ohjeistanut, että ilman suostumusta ei saa käyttää tai kehittää tekoälyjärjestelmiä tunnistettavien intiimien kuvien, videoiden tai äänien luomiseen, ja sama kielto laajenee koskemaan myös lapsiin liittyvää seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia 2.12.2026 alkaen.
Maksutiedot ja salasanat: konkreettinen riski
Pankkitunnukset, luottokorttinumerot, salasanat ja kaksivaiheisen tunnistautumisen koodit eivät koskaan kuulu tekoälykeskusteluun, oli kyse sitten yleisestä chatbotista tai yrityksen sisäisestä työkalusta. Tällaiset tiedot altistavat suoralle taloudelliselle vahingolle, jos ne vuotavat tai jäävät talteen palveluntarjoajan järjestelmiin. Sama koskee kirjautumislinkkejä ja kertakäyttöisiä vahvistuskoodeja, joita huijarit yrittävät usein kalastella myös tekoälyavusteisten viestien kautta; aihetta sivuaa myös deepfake-huijausten tunnistaminen.
Yrityssalaisuudet: mitä ei kannata kertoa tekoälylle työssä
Työelämässä yleisin virhe on liikesalaisuuksien, julkaisemattomien tuotetietojen, asiakasrekisterien tai sopimusluonnosten liittäminen suoraan yleiskäyttöiseen tekoälypalveluun. Tieto voi tallentua palveluntarjoajan palvelimille tavalla, joka ei ole yrityksen hallinnassa. Tämä on erityisen ajankohtaista nyt, kun EU:n tekoälysäädös ja NIS2 asettavat suomalaisille yrityksille uusia velvoitteita tietoturvasta ja riskienhallinnasta.
| Tietotyyppi | Riski jos jaat tekoälylle | Suositus |
|---|---|---|
| Henkilötunnus, osoite | Identiteettivarkaus, profilointi | Älä koskaan syötä |
| Terveystiedot, diagnoosit | Arkaluonteisen tiedon vuoto | Käytä yleistä kuvausta ilman tunnisteita |
| Salasanat, pankkitunnukset | Suora taloudellinen vahinko | Älä koskaan syötä |
| Työnantajan liikesalaisuudet | Sopimusrikkomus, kilpailuhaitta | Käytä vain yrityksen hyväksymää työkalua |
| Tunnistettavat intiimikuvat | Lainvastainen ilman suostumusta | Ei koskaan ilman asianomaisen lupaa |
EU:n tekoälysäädös ja Suomen valvonta: mitä se tarkoittaa käytännössä
Suomen hallituksen mukaan AI Actin mukainen valvonta kohdistuu sekä turvallisuuteen että perusoikeuksien suojaan, ei vain tekniseen vaatimustenmukaisuuteen. Käytännössä Traficom toimii Suomessa tekoälysäädöksen kansallisena yhteyspisteenä, ja valvontarakenne on jaettu useille sektoriviranomaisille. Korkean riskin tekoälyjärjestelmille on lisäksi olemassa vakavia tapahtumia koskeva ilmoitusjärjestelmä, josta raportoidaan markkinavalvontaviranomaiselle.
Jos haluat ymmärtää paremmin, miten sääntely vaikuttaa yritysten arkeen, kannattaa lukea myös Tekoälysäädös ja suomalaiset pk-yritykset 2026 -katsaus, joka avaa uusien velvoitteiden käytännön vaikutuksia.
Miten tekoälyä voi käyttää turvallisesti ilman riskitietoja
Turvallisin tapa on anonymisoida tai yleistää tiedot ennen niiden syöttämistä: korvaa nimet rooleilla, poista tunnistetiedot ja kysy yleisluontoisia kysymyksiä konkreettisten tapausten sijaan. Jos tarvitset apua esimerkiksi sopimustekstin ymmärtämiseen, voit kuvata tilanteen yleisellä tasolla ilman asiakkaan nimeä tai sopimusnumeroa.
Jos et vielä tunne kielimallien perusteita, aloita tutustumalla siihen, miten kielimalli toimii, sillä ymmärrys mallin toimintaperiaatteesta auttaa hahmottamaan, miksi syötetty tieto ei aina pysy yksityisenä.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko tekoälylle kertoa terveystietoja anonyymisti?
Yleisluontoinen, tunnisteeton kuvaus oireista on turvallisempaa kuin nimen tai henkilötunnuksen liittäminen. Silti kannattaa muistaa, että keskustelu voi tallentua palveluntarjoajan lokeihin, joten täysin riskitöntä se ei ole.
Saako työpaikan tekoälytyökaluun syöttää asiakastietoja?
Vain jos työnantaja on nimenomaisesti hyväksynyt kyseisen työkalun ja määritellyt, mitä tietoja siihen saa syöttää. Yleiskäyttöisiin, valvomattomiin palveluihin asiakastietoja ei tule koskaan viedä.
Valvooko joku Suomessa, miten tekoälyä käytetään?
Kyllä. Suomen viranomaisten toimivaltuudet AI Actin valvontaan tulivat voimaan 1.1.2026, ja Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä yhdessä sektorikohtaisten viranomaisten kanssa.
Mitä tapahtuu, jos tekoälylle jo kertoi arkaluonteisia tietoja?
Monissa palveluissa keskusteluhistorian voi poistaa asetuksista, mutta tämä ei aina poista tietoa mallin mahdollisesta koulutusaineistosta. Kannattaa tarkistaa palveluntarjoajan tietosuojaseloste ja tarvittaessa olla yhteydessä palveluntarjoajaan.
Onko yrityksen sisäinen tekoälytyökalu turvallisempi kuin julkinen chatbotti?
Usein kyllä, jos työkalu on erikseen konfiguroitu niin, ettei syötetty data päädy mallin jatkokoulutukseen. Tämä kannattaa kuitenkin aina varmistaa palveluntarjoajalta tai IT-osastolta, ei olettaa automaattisesti.
Koskeeko sääntely myös ilmaisia tekoälysovelluksia?
Kyllä, EU:n tekoälysäädös ja Suomen kansallinen täytäntöönpano koskevat tekoälyjärjestelmiä riippumatta siitä, ovatko ne maksullisia vai ilmaisia, kunhan niitä tarjotaan tai käytetään EU:n alueella.
Yhteenveto: mitä ei kannata kertoa tekoälylle
Mitä ei kannata kertoa tekoälylle -kysymykseen tiivistyy yksi periaate: jaa vain se, minkä paljastuminen ei aiheuta haittaa. Henkilötunnukset, terveystiedot, salasanat, maksukorttitiedot ja työnantajan liikesalaisuudet eivät kuulu tekoälykeskusteluihin. EU:n tekoälysäädöksen täysi soveltaminen 2.8.2026 alkaen ja Suomen oma täytäntöönpanolaki 1.6.2026 alkaen tekevät tästä nyt myös selkeän sääntelykysymyksen, ei pelkkää yksilön harkintaa. Jos haluat syventää ymmärrystäsi aiheesta laajemmin, tutustu myös artikkeliin Tekoäly 2026: nykytila, trendit ja mitä se tarkoittaa Suomelle.
Lähteet
- EU:n tekoälysäädös (AI Act) — Euroopan komissio — haettu September 24, 2026
- Tietosuojavaltuutetun toimisto — haettu September 24, 2026
- Traficom — haettu September 24, 2026
