Kasvojentunnistus julkisilla paikoilla Suomessa: laki 2026

Syyskuussa 2026 vastaus on selvä: reaaliaikainen tekoälyn kasvojentunnistus julkisilla paikoilla Suomessa on lain mukaan lähtökohtaisesti kiellettyä lainvalvontakäytössä. Kielto perustuu suoraan sovellettavaan EU:n tekoälyasetukseen, jota on Suomessa täsmennetty tuoreella kansallisella sääntelyllä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä laki sallii, mitä se kieltää ja missä harvoissa tilanteissa poikkeukset voivat tulla kyseeseen.

Mitä tekoälyn kasvojentunnistus julkisilla paikoilla suomessa laki 2026 tarkoittaa käytännössä

Suoraan sanottuna: viranomainen ei saa syyskuussa 2026 pystyttää katukameraa, joka vertaa ohikulkijoiden kasvoja reaaliaikaisesti tietokantaan yleisellä paikalla lainvalvontatarkoituksessa, ellei kyseessä ole jokin AI Actin nimenomaisesti sallima poikkeustilanne. Tämä johtuu siitä, että EU:n tekoälyasetus luokittelee reaaliaikaisen biometrisen etätunnistamisen julkisissa tiloissa yhdeksi kielletyistä tekoälykäytännöistä.

Käytännössä kielto koskee nimenomaan reaaliaikaista tunnistusta yleisölle avoimissa tiloissa, kuten kaduilla, toreilla ja asemilla. Sen sijaan jälkikäteinen, jo tallennettuun kuva- tai videoaineistoon kohdistuva tunnistus on eri asia. Tätä niin sanottua post-remote-biometristä tunnistusta ei ole kielletty kokonaan, mutta se edellyttää ennakkolupaa oikeus- tai hallintoviranomaiselta sekä ilmoituksia tietosuoja- ja markkinavalvontaviranomaisille.

Tausta: miten sääntely eteni tähän pisteeseen

EU:n tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024, mutta suuri osa sen keskeisistä velvoitteista alkoi soveltua vasta 2.8.2026. Tähän väliin mahtui useita kansallisia valmisteluvaiheita: Traficom julkaisi 7.1.2026 tiedotteen, jonka mukaan uudet säännöt vahvistavat luottamusta tekoälyyn Euroopassa ja keskeiset velvoitteet astuvat pääosin voimaan elokuussa 2026. Suomen tekoälyjärjestelmien valvontalaki tuli voimaan 1.1.2026, ja sen jälkeen kansallista sääntelyä on tarkennettu useaan otteeseen, viimeksi poliisi- ja suojelupoliisiviranomaisten tekoälyjärjestelmiä koskevalla lailla, jonka Finlex-sivu oli päivitetty 24.9.2026.

EU:n tekoälyasetuksen kielto ja sen rajatut poikkeukset

Euroopan komission ylläpitämän AI Act -FAQ:n mukaan reaaliaikainen biometrinen etätunnistaminen yleisölle avoimissa tiloissa lainvalvontatarkoituksessa on kielletty, mutta poikkeukset on rajattu tarkasti ja niihin voi liittyä ilmoitusvelvollisuuksia. Poikkeukset koskevat käytännössä tiettyihin erittäin vakaviin rikoksiin liittyvää etsintää, ihmiskaupan tai sieppauksen uhrien etsintää sekä välittömän hengen- tai turvallisuusuhan torjuntaa.

Reaaliaikainen biometrinen etätunnistaminen julkisissa tiloissa on kielletty, ja poikkeukset on rajattu vain kaikkein vakavimpiin tilanteisiin.

Suomen kansallinen sääntely syksyllä 2026

Suomessa EU-tason kieltoa on täsmennetty kansallisella lailla, joka koskee poliisiviranomaisten ja suojelupoliisin tekoälyjärjestelmien käyttöä reaaliaikaiseen kasvojentunnistukseen yleisellä paikalla. Tämän lain Finlex-merkintä oli päivitetty 24.9.2026, mikä on tällä hetkellä tuorein suoraan havaittava kansallinen lakiviite aiheeseen. Lisäksi DLA Piper on koonnut, että Suomen tekoälyjärjestelmien valvontalaki tuli voimaan 1.1.2026, mikä loi viranomaisrakenteen jo ennen elokuun 2026 velvoitteiden voimaantuloa.

Kokonaisuus on kuitenkin edelleen liikkeessä: hallituksen esitys HE 83/2026 on Finlexissä ja liittyy tekoälysääntelyyn vuoden 2026 aikana, mikä kertoo, ettei lainsäädäntö ole vielä täysin vakiintunut. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun seuraa aihetta jatkossa. Aihe liittyy laajemmin siihen, miten EU:n tekoälysäädös vaikuttaa suomalaiseen sääntely-ympäristöön yleisemminkin.

Läpinäkyvyysvelvoitteet ja mitä ne tarkoittavat kansalaiselle

Traficomin sivun mukaan, joka oli päivitetty 17.9.2026, tekoälyn käytöstä ilmoittamisen läpinäkyvyysvelvoitteet ovat olleet sovellettavina 2.8.2026 alkaen. Traficom on myös todennut, ettei ennen 2.8.2026 tuotettua tai julkaistua tekoälysisältöä tarvitse merkitä jälkikäteen.

Tämä ei suoraan koske kasvojentunnistusta, mutta se kuvaa laajempaa suuntaa: tekoälyjärjestelmien käytöstä on tultava näkyvämpää ja ilmoitetumpaa, oli kyse sitten sisällöntuotannosta tai biometrisesta tunnistuksesta.

Tietosuojavaltuutetun toimiston näkökulma kasvojentunnistukseen

Tietosuojavaltuutetun toimisto käsittelee sivustollaan erikseen reaaliaikaista biometristä tunnistamista lainvalvontakäytössä julkisissa tiloissa, mikä korostaa aiheen kuulumista erityissääntelyn piiriin. Toimisto nostaa esiin myös kasvokuvien kohdentamattoman kaapimisen kasvojentunnistustietokantojen kehittämiseksi, mikä on yksi AI Actin nimenomaisesti kieltämistä käytännöistä. Tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi internetistä tai kameravalvonta-aineistosta saa kerätä kasvokuvia laajamittaisesti tietokantojen rakentamiseen ilman lain sallimaa perustetta.

Kielletyt käytännöt: taulukko

Poikkeustilanteet: milloin kasvojentunnistus voi olla sallittua

Erittäin vakavat rikokset

Euroopan komission mukaan poikkeukset on rajattu 16 erittäin vakavaan rikokseen liittyviin tilanteisiin. Näissä tapauksissa viranomainen voi tietyin ehdoin käyttää reaaliaikaista tunnistusta, mutta käyttö edellyttää tarkkaa oikeudellista perustetta.

Uhrien etsintä ja välitön vaara

Toinen poikkeusryhmä koskee ihmiskaupan tai sieppauksen uhrien etsintää sekä tilanteita, joissa on kyse välittömästä hengen- tai turvallisuusuhan torjunnasta. Näissäkin tapauksissa käyttöön liittyy Euroopan komission mukaan ilmoitusvelvollisuuksia valvoville viranomaisille.

Näiden poikkeusten kapea-alaisuus on tarkoituksellinen: lainsäätäjä on halunnut estää sen, että poikkeuksista tulisi käytännön pääsääntö. Tämä liittyy laajemmin siihen, miten tekoälyä käytetään vastuullisesti julkishallinnossa, mistä kertoo myös Kelan tekoälykokeilu etuuskäsittelyssä.

Mitä sääntely tarkoittaa suomalaisille yrityksille ja kansalaisille

Yrityksille sääntely tarkoittaa, että kasvojentunnistusta hyödyntäviä järjestelmiä, esimerkiksi kulunvalvonnassa tai asiakasanalytiikassa, on arvioitava huolellisesti suhteessa AI Actin vaatimuksiin, vaikka kielto koskeekin nimenomaan lainvalvontaa julkisilla paikoilla. Kansalaisen näkökulmasta keskeisin viesti on, ettei viranomainen saa seurata ihmisiä reaaliaikaisesti kasvojentunnistuksella kaduilla ilman lain sallimaa erityisperustetta.

Aihe kytkeytyy myös laajempaan keskusteluun siitä, mitä tietoja kannattaa jakaa tekoälyjärjestelmien kanssa ylipäätään, josta kerrotaan tarkemmin oppaassa mitä ei kannata kertoa tekoälylle.

Usein kysytyt kysymykset

Onko kasvojentunnistus kokonaan kielletty Suomessa?

Ei kokonaan. Kielto koskee erityisesti reaaliaikaista biometrista etätunnistamista julkisilla paikoilla lainvalvontatarkoituksessa. Jälkikäteinen tunnistus tallennetusta aineistosta on eri sääntelyn piirissä ja voi olla sallittua ennakkoluvalla.

Mikä laki tätä säätelee syyskuussa 2026?

Keskeisin säädös on suoraan sovellettava EU:n tekoälyasetus, jota Suomessa täsmentää muun muassa poliisi- ja suojelupoliisiviranomaisten tekoälyjärjestelmiä koskeva kansallinen laki, jonka Finlex-merkintä oli päivitetty 24.9.2026.

Voiko poliisi koskaan käyttää reaaliaikaista kasvojentunnistusta?

Kyllä, mutta vain Euroopan komission rajaamissa poikkeustilanteissa, kuten tiettyihin erittäin vakaviin rikoksiin liittyvässä etsinnässä tai välittömän hengenvaaran torjunnassa, ja tähänkin voi liittyä ilmoitusvelvollisuuksia.

Mitä tarkoittaa kasvokuvien kohdentamaton kaapiminen?

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan kyse on esimerkiksi internetistä tai kameravalvonta-aineistosta laajamittaisesti kerätyistä kasvokuvista, joita käytettäisiin kasvojentunnistustietokantojen rakentamiseen. Tällainen kohdentamaton kaapiminen on AI Actin kieltämä käytäntö.

Milloin tekoälyasetuksen velvoitteet alkoivat koskea Suomea täysimääräisesti?

Traficomin mukaan keskeiset velvoitteet, mukaan lukien läpinäkyvyysvaatimukset, tulivat pääosin sovellettaviksi 2.8.2026, vaikka asetus itsessään tuli voimaan jo 1.8.2024.

Onko sääntely vielä muuttumassa?

Kyllä. Hallituksen esitys HE 83/2026 on Finlexissä käsittelyssä, mikä osoittaa, että kansallinen sääntelykokonaisuus elää edelleen vuoden 2026 aikana.

Yhteenveto: mitä tekoälyn kasvojentunnistus julkisilla paikoilla suomessa laki 2026 tarkoittaa sinulle

Syyskuussa 2026 tilanne on selkeä mutta ei täysin pysyvä: reaaliaikainen tekoälyn kasvojentunnistus julkisilla paikoilla on Suomessa lähtökohtaisesti kielletty lainvalvontakäytössä, ja poikkeukset on rajattu tarkasti Euroopan komission määrittelemiin erityistilanteisiin. Kansallinen sääntely, viimeisimpänä 24.9.2026 päivitetty Finlex-merkintä, täsmentää tätä kokonaisuutta poliisi- ja suojelupoliisiviranomaisten osalta. Kansalaisen kannattaa seurata aihetta jatkossakin, sillä hallituksen esitys HE 83/2026 voi vielä tuoda tarkennuksia loppuvuoden 2026 aikana.

Laajemmasta tekoälysääntelyn kokonaiskuvasta Suomessa ja EU:ssa voi lukea lisää artikkelista EU:n tekoälysäädös vs NIS2, joka avaa sääntelyn vaikutuksia suomalaisille yrityksille laajemmin.

Lähteet

• AI Act – Questions and Answers, Euroopan komissio — haettu September 25, 2026
• Traficom — haettu September 25, 2026
• Tietosuojavaltuutetun toimisto — haettu September 25, 2026
• DLA Piper – AI regulation tracker — haettu September 25, 2026
• Finlex — haettu September 25, 2026