Oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa 2026

Oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa on yksi vuoden 2026 merkittävimmistä julkishallinnon oikeudellisista hankkeista Suomessa. Selvitys pyrkii vastaamaan kysymykseen, joka koskee jokaista suomalaista: millä lainsäädännöllisillä edellytyksillä tekoäly voi osallistua viranomaisten päätöksentekoon tai neuvontaan – ja milloin päätöksenteon on ehdottomasti pysyttävä ihmisen käsissä?

Mitä oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa tarkoittaa?

Oikeusministeriö käynnisti esiselvityksen, jonka tavoitteena on kartoittaa, millä lainsäädännön edellytyksillä tekoälyä voitaisiin käyttää viranomaisten päätöksenteossa. Kyse ei ole pelkästä teknisestä hankkeesta: selvitys koskee kansalaisten oikeusturvaa, hallinnon vastuukysymyksiä ja sitä, miten tekoäly sopeutuu hallintolain ja perusoikeuksien vaatimuksiin. Oikeusministeriön esiselvityssivun mukaan selvitys ei koske tekoälyä yleisesti, vaan nimenomaan viranomaisten päätöksentekoa.

Selvityksen keskeinen tehtävä on erottaa kaksi asiaa toisistaan: viranomaisen neuvonta, jossa tekoäly voi toimia apuvälineenä, sekä varsinainen päätöksenteko, jossa perusoikeuksien ja oikeusturvan kannalta tärkeät ratkaisut syntyvät. Tämä rajanveto on oikeudellisesti merkittävä, koska automaattinen päätöksenteko edellyttää erilaista lainsäädäntöpohjaa kuin tekoälyavusteinen tiedonhaku tai neuvontabotti.

Tausta: tekoäly viranomaistoiminnassa ennen selvitystä

Suomessa viranomaisautomaation historia ulottuu jo vuosituhannen vaihteeseen, jolloin yksinkertaisia laskentajärjestelmiä alettiin ottaa käyttöön esimerkiksi etuuspäätöksissä. Oikeudellinen sääntelykehys laahasi kuitenkin kehityksen perässä: hallintolaki ja hallintolainkäyttölaki kirjoitettiin aikana, jolloin algoritminen päätöksenteko ei ollut ajankohtainen kysymys. Konkreettinen oikeudellinen herätys tuli, kun oikeuskansleri käsitteli automaattista päätöksentekoa ja tekoälyn käyttöä Kelassa ja totesi, että nykyinen lainsäädäntö ei tue täysautomaattista päätöksentekoa ilman nimenomaista lainkohtaa.

EU:n tekoälyasetus toi aiheen uudelle tasolle: kansallinen lainsäädäntö on sovitettava yhteen EU-tason velvoitteiden kanssa, ja viranomaisasioissa käytettävä tekoäly sijoittuu useimmiten asetuksen korkean tai merkittävän riskin kategoriaan. Tämä tarkoittaa tiukempia vaatimuksia läpinäkyvyydelle, dokumentoinnille ja ihmisvalvonnalle.

Oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa: keskeinen sisältö

Selvityksen ytimessä on kolme oikeudellista kysymystä. Ensinnäkin, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä tekoälyn hyödyntämiseen viranomaistoiminnassa, vai tarvitaanko erityissääntelyä? Toiseksi, miten vastuukysymykset ratkaistaan tilanteessa, jossa tekoäly on osallistunut päätökseen? Kolmanneksi, miten kansalaisen oikeus tulla kuulluksi ja saada perusteltu päätös toteutuu tekoälyavusteisessa prosessissa?

Oikeuskanslerinviraston puheenvuorossa hallituksen tekoälyiltakoulussa korostetaan, että hallinnon automaattisten järjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa koskevat yleiset oikeudelliset perusteet ovat selvitystyön lähtökohta. Kyse on siis paitsi teknisistä ratkaisuista, myös siitä, minkälainen oikeusturvajärjestelmä kansalaisella on silloin, kun hänen asiaansa käsittelee tai avustaa tekoälyjärjestelmä.

Hallituksen esitys tekoälyavusteisesta neuvonnasta – mitä eduskunnalle esitettiin?

Tekoälyraportti 2026:n mukaan hallituksen esitys, joka mahdollistaisi viranomaisille tekoälyavusteisen neuvonnan, annettiin eduskunnalle 4.6.2026. Tämä on selvitysvaiheen konkreettinen jatko: esiselvityksessä tunnistetut oikeudelliset esteet on purettu lainsäädäntöehdotukseksi saakka.

Ehdotuksen mukaan viranomaisen neuvontaa voisi jatkossa tuottaa tekoälyllä. Samalla lakiluonnoksessa kaavaillaan viranomaiselle velvollisuus varmistaa neuvonnan laatu ennen palveluautomaation käyttöönottoa sekä valvoa sitä jatkuvasti käyttöönoton jälkeen. Merkittävä yksityiskohta on myös se, että rikosoikeudellinen virkavastuu laajennettaisiin koskemaan myös viranomaisen tekoälyavusteista neuvontaa – toisin sanoen vastuuta ei voisi ulkoistaa algoritmille.

Neuvonta vs. päätöksenteko – oikeudellinen rajanveto

Lakiehdotus tekee selkeän eron viranomaisen neuvonnan ja varsinaisen päätöksenteon välille. Neuvonnassa tekoäly voi toimia palveluautomaationa, mutta päätösvaltaa – esimerkiksi etuuden myöntämistä tai lupahakemuksen ratkaisemista – ei voi siirtää tekoälylle ilman erikseen säädettyjä edellytyksiä. Tämä on linjassa oikeuskanslerinviraston lausunnon kanssa, jossa korostettiin laadunvalvontavelvoitteen välttämättömyyttä.

Virkavastuu tekoälyneuvonnassa

Yksi lakiehdotuksen keskeisimmistä linjauksista on rikosoikeudellisen virkavastuun laajentaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranomainen, joka ottaa käyttöön tekoälyneuvonnan, on edelleen vastuussa sen laadusta – myös tilanteissa, joissa tekoälyjärjestelmä antaa virheellisen neuvon. Tämä on tärkeä signaali: tekoäly ei poista vastuuta, vaan vastuuketju on rakennettava huolellisesti jo järjestelmää suunniteltaessa.

Tekoäly ei poista viranomaisen vastuuta – rikosoikeudellinen virkavastuu laajenee koskemaan myös tekoälyavusteista neuvontaa.

EU:n tekoälyasetus ja suomalainen viranomaisvalvonta

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan EU:n tekoälyasetuksen tavoitteena on varmistaa, etteivät tekoälyjärjestelmät vaaranna ihmisten terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia. Suomessa asetuksen toimeenpanoa valvovien viranomaisten toimivaltuudet astuivat voimaan 1. tammikuuta 2026, ja valvonta on hajautettu 15 eri viranomaiselle. Tämä hajautettu malli tarkoittaa, että eri sektoreilla – terveydenhuollossa, rahoituksessa, liikenteessä – on omat valvojansa, joilla on toimialakohtainen asiantuntemus.

Tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteet tulevat voimaan 2.8.2026. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käyttäjälle on kerrottava, kun hän on vuorovaikutuksessa tekoälyn – esimerkiksi chatbotin – kanssa. Deepfake-sisällöt on merkittävä selkeästi. Viranomaispalveluissa tämä tarkoittaa uusia vaatimuksia asiakasinformaatiolle: pelkkä käyttöehtoihin piilottaminen ei enää riitä.

Oikeusturva ja perusoikeudet tekoälyn aikakaudella

Oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa kytkeytyy suoraan perusoikeuksiin. Erityisesti kolme perusoikeutta nousee esiin: oikeus tulla kuulluksi ennen omaa asiaa koskevaa päätöstä (PL 21 §), oikeus saada perusteltu päätös sekä oikeus hakea muutosta. Nämä oikeudet on turvattava riippumatta siitä, onko päätöksen valmistellut ihminen vai algoritmi.

Euroopan parlamentti on omassa kannanotonaan vuodelta 2021 vaatinut, että tekoälyjärjestelmille tulisi tehdä säännöllisiä pakollisia tarkastuksia, jos järjestelmillä on mahdollisuus aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia yksittäisten ihmisten elämään. Viranomaispäätökset ovat juuri tällaisia tilanteita: etuushakemus, lupa-asia tai hallinnollinen sanktio voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen ihmisen toimeentuloon, liikkumisvapauteen tai oikeusasemaan.

Generatiivinen tekoäly julkisessa hallinnossa – ohjeet ja rajoitukset

Oikeusministeriön selvitys ei elä tyhjiössä. Sitä täydentää valtiovarainministeriön ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä julkisessa hallinnossa, jossa painotetaan tekoälyä työn tukena ja apuvälineenä – ei itsenäisenä päätöksentekijänä. Ohjeistuksen valmistelusta on vastannut generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen yhteistyöryhmä, jonka sihteeristöä johti tietohallintoneuvos Katja Väänänen.

Ohjeistuksen ja oikeusministeriön esiselvityksen välinen suhde on tärkeä ymmärtää: valtiovarainministeriön ohje antaa käytännön suosituksia virkamiehille nyt, kun varsinainen lainsäädäntöpohja on vielä muotoutumassa. Oikeusministeriön työ luo sen pysyvän oikeudellisen perustan, johon hallinnon tekoälykäytännöt pitkällä aikavälillä nojautuvat.

Tekoälyn käyttö Kelassa – oikeuskanslerin linjaus ennakkotapauksena

Yksi konkreettisimmista tapauksista, joka osoittaa oikeusministeriön selvityksen tarpeen, on oikeuskanslerin ratkaisu automaattisesta päätöksenteosta Kelassa. Ratkaisu osoitti, että nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista täysautomaattista päätöksentekoa ilman nimenomaista säännöstä – vaikka Kela on yksi Suomen suurimmista yksittäisten hallintopäätösten tekijöistä. Vuosittain Kela tekee miljoonia päätöksiä, joten tekoälyn tehokas hyödyntäminen olisi merkittävää sekä kapasiteetin että yhdenmukaisen kohtelun kannalta.

Tämä tapaus on konkreettinen esimerkki siitä, miksi oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa tarvitaan: ilman selkeää lainsäädäntöpohjaa viranomaiset eivät voi täysipainoisesti hyödyntää tekoälyä, vaikka tekninen valmius ja organisatorinen tahto olisivat olemassa.

Ilman selkeää lainsäädäntöpohjaa viranomaiset eivät voi täysipainoisesti hyödyntää tekoälyä – vaikka tekninen valmius olisi olemassa.

Vertailu: tekoäly eri viranomaisissa – nykyiset käytännöt ja rajoitukset

Usein kysytyt kysymykset

Mitä oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa konkreettisesti selvittää?

Selvitys kartoittaa, millä lainsäädännön edellytyksillä tekoälyä voitaisiin käyttää viranomaisten päätöksenteossa ja neuvonnassa. Erityisesti selvitetään, tarvitaanko uutta erityislainsäädäntöä, miten vastuukysymykset ratkaistaan ja miten kansalaisen oikeusturva turvataan tekoälyavusteisessa prosessissa.

Voiko tekoäly tehdä viranomaispäätöksiä Suomessa?

Tällä hetkellä täysautomaattinen päätöksenteko ei ole mahdollista ilman nimenomaista lainsäädäntöä. Oikeuskanslerin linjauksen mukaan nykyinen hallintolaki ei tue automaattipäätöksiä. Tätä tilannetta selvitetään oikeusministeriön esiselvityksessä, ja lainsäädäntömuutos voisi mahdollistaa automaation rajatuissa tapauksissa.

Mitä EU:n tekoälyasetus vaatii viranomaisilta?

EU:n tekoälyasetus edellyttää, että viranomaisasiakkaalle kerrotaan tekoälyn osallisuudesta palvelussa. Avoimuusvelvoitteet tulevat voimaan 2.8.2026. Lisäksi korkean riskin tekoälyjärjestelmiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä, dokumentointia ja ihmisvalvontaa. Suomessa valvonta on hajautettu 15 eri viranomaiselle.

Kuka Suomessa valvoo tekoälyn käyttöä viranomaisissa?

Valvonta on jaettu usealle viranomaiselle: tietosuojavaltuutettu, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja sektorikohtaiset valvojat. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanossa. Valvontavaltuudet astuivat voimaan 1.1.2026.

Milloin oikeusministeriön selvitys valmistuu?

Oikeusministeriön esiselvitys on yhä käynnissä heinäkuussa 2026. Käytännön lainsäädäntötyö on kuitenkin jo edennyt: hallituksen esitys tekoälyavusteisesta neuvonnasta annettiin eduskunnalle 4.6.2026. Varsinainen päätöksentekoa koskeva sääntely on vasta valmistelussa.

Miten tietosuoja toteutuu tekoälyä käyttävissä viranomaispalveluissa?

Tietosuojavaltuutettu valvoo henkilötietojen käsittelyä myös tekoälyjärjestelmissä. EU:n tekoälyasetus ja yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) asettavat yhdessä vaatimukset, joiden mukaan viranomaisasioissa käytettävät tekoälyjärjestelmät eivät saa vaarantaa rekisteröidyn oikeuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään profilointiin ja automaattiseen päätöksentekoon.

Yhteenveto: selvityksen merkitys suomalaiselle hallintokoneistolle

Oikeusministeriön selvitys tekoälyn käytöstä viranomaisasioissa on ajankohtaisempi kuin koskaan. EU:n tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteiden voimaantulo elokuussa 2026, eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys tekoälyavusteisesta neuvonnasta ja oikeuskanslerin aiemmat linjaukset muodostavat yhdessä tilanteen, jossa lainsäädäntö on aktiivisessa muutoksessa. Kansalaiselle tämä tarkoittaa parempaa tietoisuutta siitä, milloin tekoäly on osallistunut hänen asiansa käsittelyyn – ja selkeämpää vastuuketjua silloin, kun jotain menee pieleen.

Suomalaisen julkishallinnon tekoälykehitys on pitkäjänteistä työtä, jossa oikeudellinen perusta on rakennettava huolellisesti ennen laajaa käyttöönottoa. Oikeusministeriön selvitys on tässä prosessissa välttämätön vaihe – ei hidaste, vaan edellytys sille, että tekoälystä saadaan viranomaisasioissa aito hyöty ilman oikeusturvariskejä.

Lähteet

• Oikeusministeriö – Tekoälyn käyttöä viranomaisasioissa selvitetään – haettu July 22, 2026
• Tietosuojavaltuutetun toimisto – Uudet säännöt vahvistavat luottamusta tekoälyyn – haettu July 22, 2026
• Valtioneuvosto – Julkiselle hallinnolle ohjeet generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen – haettu July 22, 2026
• Oikeuskansleri – Puheenvuoro hallituksen tekoälyiltakoulussa – haettu July 22, 2026
• Oikeuskanslerinvirasto – Lausunto tekoälyn mahdollistaminen viranomaisen neuvonnassa – haettu July 22, 2026
• Oikeuskanslerinvirasto – Ratkaisu automaattinen päätöksenteko ja tekoälyn käyttö Kelassa – haettu July 22, 2026
• Euroopan parlamentti – Tekoäly rikosoikeudessa ja sen käyttö poliisi- ja oikeusviranomaisten rikosasioiden käsittelyssä – haettu July 22, 2026
• Tekoälyraportti 2026 (sttinfo.fi) – haettu July 22, 2026