Tekoäly opetuksessa: sovelluksia, digipedaohjeet ja hyödyllisiä linkkejä 2026

Yhteenveto

✓Tarkistanut Elina SaarinenSuomalaisten opettajien arjessa tekoäly on yhä arkisempi työkalu, mutta samalla ohjeistusten tarve kasvaa. Kopioston pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan noin 62 prosenttia suomalaisista opettajista tuntee tekoälytyökaluja vähintään auttavasti, mutta silti arviolta 42 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt niitä opetussisältöjen tuottamiseen....

11 minuutin lukuaika
Tarkistanut Elina Saarinen

Suomalaisten opettajien arjessa tekoäly on yhä arkisempi työkalu, mutta samalla ohjeistusten tarve kasvaa. Kopioston pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan noin 62 prosenttia suomalaisista opettajista tuntee tekoälytyökaluja vähintään auttavasti, mutta silti arviolta 42 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt niitä opetussisältöjen tuottamiseen. Tekoäly – sovelluksia ja hyödyllisiä linkkejä – Digipedaohjeet -kokonaisuus vastaa juuri tähän tarpeeseen: se kokoaa yhteen käytännön sovellukset, viralliset ohjeet ja luotettavat resurssit, joiden avulla opettaja voi hyödyntää tekoälyä vastuullisesti.

LyhyestiOpetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisivat maaliskuussa 2025 kansalliset tekoälysuositukset kaikille koulutusasteille. Noin 8 prosenttia suomalaisopettajista käyttää tekoälyä päivittäin tai viikoittain opetussisältöjen luomiseen. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset sovellukset, digipedagogiset ohjeet ja hyödylliset linkit, joilla pääset alkuun.

Miksi tekoäly ja digipedaohjeet ovat ajankohtaisia juuri nyt

Vuonna 2026 tekoäly ei ole enää opetusalan tulevaisuusvisiota vaan käytännön todellisuutta. Generatiiviset kielimallit, kuvageneraattorit ja oppimisanalytiikkatyökalut ovat saavutettavissa lähes jokaiselle opettajalle. Samaan aikaan EU:n tekoälysäädös (AI Act) on astunut voimaan, ja se asettaa erityisesti koulutussektorille uusia vaatimuksia tekoälyjärjestelmien riskienhallinnalle. Suomessa Opetushallituksen AI Guidelines -kokonaisuus tarjoaa kansallisen kehyksen, jonka pohjalta koulutuksen järjestäjien odotetaan laativan omat linjauksensa.

Digipedagogiikka eli digitaalinen pedagogiikka tarkoittaa sitä, miten digitaalisia työkaluja käytetään pedagogisesti mielekkäällä tavalla oppimisen tukena. Tekoäly tuo tähän kenttään sekä uusia mahdollisuuksia että uusia vastuita: opettajan on ymmärrettävä, miten tekoäly toimii, mitä se osaa ja mitä ei, ja miten sen käyttö sovitetaan opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Tekoäly opetuksessa Suomessa: taustaa ja kehityskaari

Suomen koulutusjärjestelmä on pitkään tunnettu digitaalisen osaamisen painotuksesta. Jo 2010-luvulla opetussuunnitelmien perusteisiin kirjattiin laaja-alainen tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Tekoälyn nousu generatiivisten mallien myötä vuodesta 2022 alkaen muutti kuitenkin tilannetta oleellisesti. Eurydice-verkoston mukaan Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus julkaisivat maaliskuussa 2025 kansalliset suositukset tekoälyn käytöstä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Tämä teki Suomesta yhden ensimmäisistä EU-maista, joilla on kattava kansallinen AI-ohjeistus kaikille koulutusasteille.

Opettajat, joilla vähintään perustuntemus AI-työkaluista62 % (Kopiosto 2025)
Opettajat, jotka käyttävät AI-työkaluja päivittäin tai viikoittain8 % (Kopiosto 2025)
Opettajat, jotka eivät ole koskaan käyttäneet AI-työkaluja42 % (Kopiosto 2025)
Kansallisten suositusten kattamat koulutusasteet6 astetta (OPH 2025)

Keskeiset tekoälysovellukset opetuksessa ja oppimisessa

Tekoälyn sovellukset opetuksessa voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: opettajan työtä tukevat, oppilaan oppimista tukevat ja hallinnolliset sovellukset. Alla on konkreettisia esimerkkejä kustakin.

Opettajan työn tukeminen

Generatiiviset kielimallit, kuten ChatGPT ja Microsoft Copilot, ovat yleisimpiä opettajan apuvälineitä. Niiden avulla opettaja voi laatia tuntisuunnitelmia, eriyttää materiaaleja eri tasoille, tuottaa harjoitustehtäviä ja luoda arviointikriteereitä nopeammin. Vet2Sustain-hankkeen raportin mukaan suomalaiset opettajat käyttävät generatiivista tekoälyä erityisesti oppisisältöjen räätälöintiin ja palautteen antamisen tueksi.

Oppimisen personointi ja eriyttäminen

Adaptiiviset oppimisympäristöt analysoivat oppilaan suorituksia ja tarjoavat yksilöllisiä harjoituksia. Tällaisia sovelluksia käytetään erityisesti matematiikassa ja kieltenopetuksessa. Tekoäly voi tunnistaa oppilaan heikot osa-alueet ja ehdottaa kohdennettuja tehtäviä, mikä vapauttaa opettajan aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Hallinto ja oppilaitosjohtaminen

Lukujärjestyssuunnittelu, poissaoloseuranta ja oppilashyvinvoinnin ennakointi ovat esimerkkejä hallinnollisista tekoälysovelluksista. Näissä korostuu erityisesti EU:n tekoälysäädöksen korkean riskin luokitus, sillä oppilaisiin kohdistuvat päätökset edellyttävät erityistä läpinäkyvyyttä ja ihmisvalvontaa.

Hyvä tietääOPH:n suositusten mukaan koulutuksen järjestäjän tulee aina arvioida tekoälytyökalun yhteensopivuus EU:n tekoälysäädöksen, tietosuojalainsäädännön ja tekijänoikeuksien kanssa ennen käyttöönottoa.

OPH:n kansalliset tekoälysuositukset: mitä ne sisältävät

Opetushallituksen vuonna 2025 julkaisema aineisto »Tekoäly koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset» koostuu kahdesta osasta: lainsäädännön velvoitteista ja niitä täydentävistä suosituksista. Keskeiset periaatteet ovat seuraavat:

  • Tekoälyn käytön tulee olla linjassa kansallisten opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kanssa.
  • Koulutuksen järjestäjän tulee laatia selkeät periaatteet ja ohjeistus henkilöstölle AI-sovellusten käyttöön.
  • Ennen AI-työkalun käyttöönottoa järjestäjän on arvioitava yhteensopivuus EU:n tekoälysäädöksen, tietosuojalainsäädännön ja tekijänoikeuksien kanssa.
  • AI-lukutaito on osa laaja-alaista osaamista, ja sitä tulee kehittää kaikilla koulutusasteilla.

Suositukset kattavat varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön. Tämä laajuus on kansainvälisesti poikkeuksellista.

Tekoälyn käyttö opetuksessa ei ole vain tekninen kysymys, vaan pedagoginen valinta, joka edellyttää opettajalta sekä ymmärrystä työkalun toiminnasta että kykyä arvioida sen vaikutusta oppimiseen.

EU:n tekoälysäädös ja sen vaikutus koulutukseen

EU:n tekoälysäädös (AI Act) tuli voimaan vuonna 2024, ja se luokittelee koulutuksen yhdeksi korkean riskin alueeksi. OPH:n taustamateriaalin mukaan säädös luo perustan toimiville, turvallisille ja reiluille digitaalisille toimintaympäristöille koulutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koulutuksessa käytettävät tekoälyjärjestelmät, jotka vaikuttavat esimerkiksi oppilasarviointiin tai opiskelupaikan saamiseen, on dokumentoitava, testattava ja valvottava erityisen huolellisesti.

Koulutuksen järjestäjien tulee syyskuussa 2026 olla valmiita osoittamaan, että heidän käyttämänsä AI-järjestelmät täyttävät säädöksen vaatimukset. Tämä koskee erityisesti hankintakriteerejä, läpinäkyvyyttä, henkilöstön ohjeistusta ja riskien arviointia.

Tekoäly digipedagogiikassa: sovelluksia käytännössä

Digipedaohjeet-kokonaisuus yhdistää tekoälyn ja pedagogiikan käytännön sovelluksiksi. HAMK:n Digipedaohjeiden AI-Hub on esimerkki korkeakoulujen tukipalvelusta, joka auttaa henkilöstöä ottamaan tekoälyn osaksi opetusta. Alla olevassa taulukossa on kooste keskeisistä sovellusalueista ja niiden käytännön merkityksestä.

Suomalainen opettaja ohjaa oppilaita modernissa luokkahuoneessa
SovellusalueEsimerkkiHyöty opettajalle tai oppijalle
Sisältöjen luominenChatGPT, Microsoft CopilotTuntisuunnitelmat ja tehtävät nopeammin
Kuvien generointiDALL-E, MidjourneyHavainnollistava materiaali ilman tekijänoikeusongelmia
Adaptiivinen oppiminenAdaptiiviset harjoitusalustatYksilöllisiä oppimispolkuja ja eriyttämistä
Kielituki ja kääntäminenDeepL, ChatGPTS2-oppilaiden tukeminen äidinkielellä
Arvioinnin tukiAI-avusteinen tekstianalytiikkaPalautteen nopeutuminen ja yhdenmukaisuus

AI-lukutaito: uusi osaamisalue kaikille koulutusasteille

OPH:n »AI Guide for Teachers» -julkaisu antaa perustiedot tekoälyn toiminnasta, rajoituksista, etiikasta, hyödyistä, väärinkäytöstä, AI-pedagogiikasta ja AI-lukutaidosta. AI-lukutaito tarkoittaa kykyä ymmärtää, miten tekoäly tuottaa tuloksia, arvioida niiden luotettavuutta ja käyttää tekoälyä vastuullisesti.

Suomalaisessa koulutuksessa AI-lukutaito on noussut omaksi osaamisalueekseen, ja sitä kehitetään nyt systemaattisesti. Aalto EE tarjoaa EU AI Act- ja AI Literacy -koulutusta suomeksi ja englanniksi, mikä on suunnattu erityisesti organisaatioille, jotka haluavat täyttää säädöksen uudet vaatimukset.

Miksi tämä on tärkeääAI-lukutaito ei koske vain oppilaita. EU:n tekoälysäädös edellyttää, että myös tekoälyjärjestelmiä käyttävä henkilöstö ymmärtää järjestelmien toimintaperiaatteet ja rajoitukset. Opettajien täydennyskoulutus on siksi välttämätöntä.

Hyödyllisiä linkkejä opettajille ja koulutuksen järjestäjille

Tekoäly – sovelluksia ja hyödyllisiä linkkejä – Digipedaohjeet -kokonaisuuden keskeinen arvo on luotettavien resurssien kokoaminen yhteen paikkaan. Alla on kuratoitu lista tärkeimmistä lähteistä, jotka olivat ajan tasalla syyskuussa 2026.

ResurssiJulkaisijaSisältö
Tekoäly koulutuksessa – lainsäädäntö ja suosituksetOpetushallitusKansalliset suositukset kaikille koulutusasteille
AI Guide for TeachersOpetushallitusOpettajan perusopas tekoälyyn
Digital Pedagogy in the Age of AIOPH / SALTO DigitalDigipedagogiikka tekoälyn aikakaudella
AI-HubHAMK DigipedaohjeetKorkeakoulujen AI-tuki ja ohjeet
EU AI Act and AI Literacy -koulutusAalto EESäädöskoulutus organisaatioille suomeksi

Opettajan tarkistuslista tekoälyn käyttöönottoon

Alla on käytännön tarkistuslista, joka pohjautuu OPH:n suosituksiin ja auttaa opettajaa tai koulutuksen järjestäjää ottamaan tekoälyn hallitusti käyttöön.

  1. Selvitä, onko oppilaitoksellasi oma tekoälylinjaus. Jos ei, aloita sen laatiminen OPH:n kansallisten suositusten pohjalta.
  2. Arvioi käyttämäsi AI-työkalun tietosuoja: käsitelläänkö henkilötietoja, ja missä data säilytetään?
  3. Tarkista tekijänoikeudet: kuka omistaa AI:n tuottaman materiaalin, ja voidaanko sitä käyttää opetuksessa?
  4. Varmista yhteensopivuus opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa: AI-työkalu on väline, ei päämäärä.
  5. Ohjeista oppilaat: kerro selkeästi, milloin ja miten AI:n käyttö on sallittua tehtävissä.
  6. Dokumentoi: pidä kirjaa käytetyistä työkaluista ja niiden käyttötavoista.
  7. Kehitä omaa AI-lukutaitoasi: hyödynnä OPH:n ja Aalto EE:n koulutusmateriaaleja.
Tekoäly ei korvaa opettajaa, mutta opettaja, joka ymmärtää tekoälyä, pystyy tarjoamaan oppilailleen parempaa ohjausta kuin opettaja, joka ei tunne sitä lainkaan.

Pohjoismainen vertailu: missä Suomi on suhteessa naapureihin

Kopioston ja pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen kyselytutkimus kattoi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan. Suomesta vastasi 517 opettajaa. Tulosten perusteella Suomi on pohjoismaisessa vertailussa aktiivinen kansallisten suositusten laatija, mutta opettajien käytännön AI-käyttö on vielä maltillista verrattuna Ruotsiin ja Norjaan.

Ero selittyy osittain sillä, että suomalaisessa koulutuskulttuurissa painotetaan opettajan pedagogista autonomiaa: uusia työkaluja ei oteta käyttöön ylhäältä pakottamalla vaan tarjoamalla tukea ja ohjeistusta. OPH:n linjaus on selkeästi tätä perinnettä jatkava, minkä vuoksi tekoälyn perusteiden ymmärtäminen on tärkeä lähtökohta jokaiselle opettajalle.

Haasteet ja rajoitukset: mitä tekoäly ei ratkaise

Tekoäly ei ole ihmelääke opetuksen ongelmiin. Generatiiviset kielimallit tuottavat virheellistä tietoa, ja niiden tulosten tarkistaminen vaatii opettajalta aiheosaamista. Tietosuojahaasteet ovat todellisia, kun oppilasdata kulkee kaupallisten palvelujen kautta. Lisäksi tekoälyn liiallinen käyttö voi heikentää oppilaiden kriittistä ajattelua ja itsenäistä ongelmanratkaisukykyä, jos sitä ei ohjata oikein.

Itä-Suomen yliopiston AI-ohjeistuksen mukaan opiskelijan on raportoitava kirjallisesti, mitä AI-sovellusta on käytetty ja millä tavalla. Tämä läpinäkyvyyden vaatimus on esimerkki siitä, miten oppilaitokset pyrkivät tasapainottamaan AI:n hyödyt ja riskit.

HuomioitavaaTekoälyllä tuotetun sisällön tekijänoikeudet ovat edelleen oikeudellisesti epäselviä monissa EU-maissa. Opettajan on hyvä seurata sekä kansallista että EU-tason lainsäädäntökehitystä.

Usein kysytyt kysymykset

Saako opettaja käyttää tekoälyä opetuksen suunnittelussa?

Kyllä, OPH:n suositusten mukaan tekoäly on sallittu opetuksen suunnittelun apuvälineenä, kunhan käyttö on linjassa opetussuunnitelman tavoitteiden kanssa. Opettajan tulee kuitenkin aina tarkistaa AI:n tuottaman sisällön oikeellisuus ennen sen käyttöä opetuksessa.

Saako oppilas käyttää tekoälyä koulutehtävissä?

Tämä riippuu oppilaitoksen omasta linjauksesta. OPH:n suositusten mukaan koulutuksen järjestäjän tulee laatia selkeät säännöt siitä, milloin ja miten AI:n käyttö on sallittua. Oppilaiden tulee ilmoittaa AI:n käytöstä tehtävissään. Lisää tekoälyn perusteista löytyy selkokielisestä oppaastamme.

Miten tietosuoja huomioidaan tekoälyn käytössä opetuksessa?

Koulutuksen järjestäjän on arvioitava jokaisen AI-työkalun tietosuojavaikutukset ennen käyttöönottoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, käsitelläänkö henkilötietoja ja siirretäänkö dataa EU:n ulkopuolelle. OPH suosittelee tietosuojan vaikutustenarvioinnin tekemistä osana käyttöönottoprosessia.

Mitä EU:n tekoälysäädös edellyttää koulutuksen järjestäjältä?

EU:n tekoälysäädös luokittelee koulutuksen korkean riskin alueeksi, mikä tarkoittaa, että oppilasarviointiin tai pääsykokeisiin käytettävät AI-järjestelmät on dokumentoitava, testattava ja valvottava erityisen tarkasti. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että hankittavat järjestelmät täyttävät säädöksen vaatimukset. Tekoälysäädöksen vaikutuksia on avattu tarkemmin erillisessä artikkelissamme.

Mistä löydän viralliset tekoälyohjeet opettajille?

Opetushallituksen verkkosivuilta löytyy kattava aineisto »Tekoäly koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset» sekä erillinen »AI Guide for Teachers» -julkaisu. Lisäksi HAMK:n Digipedaohjeiden AI-Hub tarjoaa korkeakouluille kohdennettua tukea.

Miten AI-lukutaitoa kehitetään Suomessa?

AI-lukutaitoa kehitetään osana opetussuunnitelmien laaja-alaista osaamista sekä opettajien täydennyskoulutuksen kautta. Aalto EE tarjoaa EU AI Act- ja AI Literacy -koulutusta organisaatioille, ja OPH:n materiaalit tarjoavat perustason tiedon kaikille koulutusasteille. Aiheesta löytyy lisää myös tekoälykoulutusartikkelistamme.

Yhteenveto ja tärkeimmät havainnot

Tekoäly – sovelluksia ja hyödyllisiä linkkejä – Digipedaohjeet on ajankohtaisempi kokonaisuus kuin koskaan. Suomi on edelläkävijä kansallisten AI-ohjeiden laajuudessa, mutta opettajien käytännön osaaminen kaipaa vielä vahvistamista. Kopioston tuoreen tutkimuksen mukaan arviolta vain 8 prosenttia opettajista käyttää tekoälyä aktiivisesti sisällöntuotannossa, mikä kertoo merkittävästä kasvupotentiaalista.

Tärkeimmät muistettavat asiat syyskuussa 2026:

  • OPH:n kansalliset tekoälysuositukset kattavat kuusi koulutusastetta varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön.
  • EU:n tekoälysäädös luokittelee koulutuksen korkean riskin alueeksi, ja sen vaatimukset koskevat nyt kaikkia koulutuksen järjestäjiä.
  • AI-lukutaito on uusi osaamisalue, jota kehitetään sekä oppilaiden että opettajien osalta.
  • Tietosuoja, tekijänoikeudet ja arvioinnin läpinäkyvyys ovat keskeisiä reunaehtoja tekoälyn käytössä opetuksessa.
  • Käytännön työkalut, kuten ChatGPT ja Microsoft Copilot, ovat jo saatavilla, mutta niiden pedagogisesti mielekäs käyttö edellyttää ohjeistusta ja koulutusta.

Lähteet

Jaa rakkautesi
Avatar photo

Juho Korhonen

Juho Korhonen on Tampereelta kotoisin oleva ohjelmistokehittäjä, joka vaihtoi uransa suuntaa kolme vuotta sitten seurattuaan tekoälyn nopeaa kehitystä liian läheltä ollakseen katsomassa vierestä. Ennen Tekoälyhubiin liittymistään hän työskenteli täyspäiväisesti ohjelmistotalossa, jossa hän rakensi ensimmäiset koneoppimismallinsa asiakasprojekteihin. Nykyään Juho testaa uusia tekoälytyökaluja viikoittain, osallistuu alan webinaareihin ja seuraa tutkimusjulkaisuja intohimoisesti – osittain työn, osittain puhtaan uteliaisuuden vuoksi. Hänen kirjoitustyylinsä tunnusmerkki on kyky selittää monimutkaisia käsitteitä, kuten neuroverkkoja tai kielimalleja, tavalla, jonka myös teini-ikäinen serkku ymmärtäisi. Vapaa-ajallaan Juho kokeilee mielellään uusia automaatioprojekteja kotonaan ja pelaa lautapelejä ystävien kanssa.

Artikkelit: 108

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *