Valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelma 2026–2027: mihin suomalaiset virastot oikeasti sijoittavat

Valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelma 2026–2027: mihin suomalaiset virastot oikeasti sijoittavat rahansa – tämä kysymys on saanut konkreettisen vastauksen kesäkuussa 2026, kun ensimmäiset rahoituspäätökset julkistettiin. Valtiovarainministeriön käynnistämä ohjelma jakaa yhteensä 10 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle, ja se kohdentuu nimenomaan tekoälyagentteihin, automaatioon ja yhteisiin skaalautuviin ratkaisuihin – ei yksittäisten virastojen erilliskokeiluihin.

Mistä valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelma sai alkunsa?

Ohjelman tausta juontaa hallituksen laajempaan tuottavuustavoitteeseen. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma asettaa julkisen sektorin toiminnan tehostamisen tavoitteeksi 243 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen, johon lisätään vielä 150 miljoonan euron erillinen leikkaus toimintamenoihin. Kokonaistavoite on siten lähes 393 miljoonaa euroa säästöjä hallitusohjelmakaudella.

Tässä kontekstissa tekoälyinvestointiohjelma ei ole irrallinen teknologiahanke vaan osa hallinnon rakenteellista muutosta. Valtiolla.fi:n julkaiseman analyysin mukaan Suomen julkisen hallinnon tekoälymuutos nojaa kuuteen ydinteemaan: tekoälyagentit ja automaatio, data ja yhteentoimivuus, ICT ja yhteiset ratkaisut, osaaminen ja muutosjohtaminen, investointien ohjaaminen ja tuottavuus sekä sääntely ja vastuullisuus. Investointiohjelma kattaa erityisesti ensimmäisen ja viidennen teeman.

Ketkä voivat hakea – ja millä ehdoilla?

Valtiovarainministeriö avasi rahoitushaun 3. maaliskuuta 2026. Hakijakunnaksi on määritelty ministeriöt, virastot ja tuomioistuimet – siis valtionhallinnon organisaatiot. Yhteistyökumppaneita voi ottaa mukaan, mutta virallinen hakija on aina valtionhallinnon yksikkö.

Rahoitettavien hankkeiden kriteerit ovat tarkat. Hakemuksen tulee osoittaa, että hanke tuottaa mitattavaa tuottavuuden kasvua ja pysyviä kustannussäästöjä, uudistaa toimintatapoja, hyödyntää tekoälyagentteja tai automaatiota sekä tarjoaa yhteisiä, monistettavia ja kansallisesti skaalautuvia ratkaisuja. Pelkkä yksittäisen viraston pilotti ei tähän riitä.

Arviointi käynnistyi 10. huhtikuuta 2026 jaksottaisena prosessina, ja haku pysyy auki vuoden 2027 loppuun tai niin kauan kuin rahoitusta riittää.

Valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelma 2026–2027: ensimmäiset rahoituspäätökset

Kesäkuussa 2026 julkistetut ensimmäiset rahoituspäätökset kertovat, minne investointeja todella ohjataan. Valtioneuvoston mukaan rahoituksen saivat kolme toimijaa.

Valtori: valtion yhteinen tekoälyalusta, 3 miljoonaa euroa

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori sai ohjelman suurimman yksittäisen summan: 3 000 000 euroa. Rahoituksella rakennetaan valtion yhteistä tekoälyalustaa, joka mahdollistaa tekoälyn turvallisen käytön myös korkean tietoturvatason aineistoissa. Tämä on merkittävä askel, koska se tarkoittaa, että tulevaisuudessa useat virastot voivat käyttää samaa infrastruktuuria ilman, että jokainen rakentaa omansa.

Traficom: agenttipohjainen lupa- ja valvontapalvelu, 1,2 miljoonaa euroa

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sai 1 200 000 euroa agenttiratkaisun kehittämiseen lupa- ja valvontapalveluihin. Hankkeen ydin on hallintopäätösten valmistelun automatisointi tekoälyagentin avulla. Kyse on juuri siitä tyypistä, jota ohjelma painottaa: toistuvien, strukturoitujen hallinnollisten prosessien tehostaminen, ei yksinkertaisesta chatbotista.

Valtioneuvoston kanslia: tekoäly lainvalmisteluun, 600 000 euroa

Valtioneuvoston kanslia sai 600 000 euroa tekoälyn ja automaation hyödyntämiseen lainvalmistelussa. Lainvalmistelu on tyypillisesti dokumentti-intensiivistä työtä, jossa tekoäly voi auttaa taustamateriaalin koostamisessa, rinnakkaisten lainsäädäntöversioiden vertailussa ja vaikutusarviointien tuottamisessa.

Kolmen ensimmäisen hankkeen yhteissumma, 4,8 miljoonaa euroa, kertoo, että jäljellä olevat noin 5,2 miljoonaa euroa ovat edelleen haettavissa – kilpailu rahoituksesta jatkuu ohjelman loppuun saakka.

Mitä tekoälyagentit tarkoittavat viraston arjessa?

Ohjelman hakukriteereissä korostuvat tekoälyagentit, mutta termi jää usein epäselväksi. Agentilla tarkoitetaan tässä yhteydessä järjestelmää, joka kykenee suorittamaan useita peräkkäisiä tehtäviä itsenäisesti, tekemään välipäätöksiä ja käyttämään erilaisia työkaluja tai tietolähteitä – ilman että ihminen hyväksyy jokaisen välivaiheen erikseen.

Traficomin hankkeessa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että järjestelmä voi hakea taustatietoa rekistereistä, soveltaa lupa-alan kriteereitä, koostaa päätösesityksen ja merkitä sen tarkastettavaksi – ihminen tekee lopullisen päätöksen, mutta raskas valmistelutyö automatisoituu. Tällaisesta tekoälyagenttisovellusten hyödyntämisestä asiantuntijatyössä on kirjoitettu tarkemmin kotimaisen tekoälymedian oppaissa.

Hankkeiden vertailu: rahoituksen kohdentuminen

Lähde: Valtioneuvosto, kesäkuu 2026. Arvio jäljellä olevasta summasta perustuu kokonaisbudjetin ja myönnettyjen summien erotukseen.

Valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelma 2026–2027 suhteessa muuhun julkiseen tekoälysatsaukseen

Kymmentä miljoonaa euroa kannattaa suhteuttaa. Globaalisti tekoälyinvestoinnit ovat kasvaneet huimasti: Tekoälyraportti 2026:n mukaan tekoälyyn investoitiin maailmanlaajuisesti yhteensä noin 725 miljardia dollaria vuonna 2026, kasvua edellisvuodesta noin 77 prosenttia. Suomen valtionhallinnon 10 miljoonan euron ohjelma on siis absoluuttisesti pieni, mutta sen arvo on ennen kaikkea katalyyttinen: se rahoittaa ratkaisuja, jotka voivat monistua koko julkishallintoon.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan hallitus vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä julkisessa hallinnossa laajemmalla kokonaisuudella, johon investointiohjelma kytkeytyy. Ohjelma ei siis ole irrallinen hanke vaan osa koordinoitua politiikkakokonaisuutta.

Mikä jää ohjelman ulkopuolelle – ja mitä se tarkoittaa?

Yhtä tärkeää kuin se, mihin rahaa käytetään, on se, mihin sitä ei käytetä. Ohjelma ei rahoita yksittäisten virastojen omia, suljetun ekosysteemin kokeiluja. Se ei myöskään tue hankkeita, joiden tulokset jäävät yhden viraston sisälle skaalautumatta muualle.

Tämä tarkoittaa, että monet virastot jäävät ohjelman ulkopuolelle – tai joutuvat muodostamaan konsortioita päästäkseen mukaan. Pienemmillä virastoilla voi olla vaikeuksia täyttää monistettavuuden ja mitattavuuden kriteerejä yksin. Julkishallinnon tekoälytilanteesta kokonaisuutena on kirjoitettu laajemmin aiemmissa analyyseissa.

Aikataulu ja prosessi: milloin seuraavia päätöksiä odotetaan?

Jaksottainen arviointiprosessi tarkoittaa, että seuraavat päätökset voivat tulla koska tahansa ennen vuoden 2027 loppua. Virastoilla, jotka harkitsevat hakemuksen jättämistä, on siis edelleen mahdollisuus – noin 5,2 miljoonaa euroa odottaa jaettavaksi.

Haku on auki vuoden 2027 loppuun – eli virastot voivat jättää hakemuksen vielä yli vuosi ensimmäisten päätösten jälkeen, kunhan rahoitusta riittää.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelma?

Kyse on Valtiovarainministeriön käynnistämästä rahoitusohjelmasta, joka jakaa yhteensä 10 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Ohjelma rahoittaa tekoälyn ja automaation käyttöönottoa valtionhallinnossa painottaen skaalautuvia, yhteisiä ratkaisuja ja tekoälyagentteja. Haku avautui maaliskuussa 2026, ja ensimmäiset päätökset tehtiin kesäkuussa 2026.

Mitkä virastot saivat ensimmäisen kierroksen rahoitusta?

Ensimmäiset rahoituspäätökset tehtiin kesäkuussa 2026. Rahoituksen saivat Valtori (3 milj. €), Traficom (1,2 milj. €) ja Valtioneuvoston kanslia (600 000 €). Yhteensä jaettiin 4,8 miljoonaa euroa, ja noin 5,2 miljoonaa euroa on edelleen haettavissa.

Voiko yksittäinen virasto hakea ohjelmaa yksin?

Kyllä, hakijana voi olla yksittäinen ministeriö, virasto tai tuomioistuin. Yhteistyökumppaneita saa kuitenkin ottaa mukaan. Hakijan täytyy aina olla valtionhallinnon organisaatio. Käytännössä hankkeiden monistettavuusvaatimus suosii yhteisiä hankkeita tai laajoja konsortiota.

Miten ohjelma liittyy hallituksen tuottavuustavoitteisiin?

Ohjelma on osa valtionhallinnon laajempaa tuottavuusohjelmaa, jonka tavoitteena on säästää lähes 393 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Tekoälyinvestoinnit nähdään yhtenä keinona tehostaa hallinnon toimintaa ja tukea säästötavoitteen saavuttamista pitkällä aikavälillä.

Mitä tarkoittaa tekoälyagentti virastojen käytössä?

Tekoälyagentti on järjestelmä, joka suorittaa useita peräkkäisiä tehtäviä itsenäisesti ilman ihmisen hyväksyntää jokaisessa välivaiheessa. Se voi hakea tietoa, soveltaa sääntöjä, tuottaa asiakirjaluonnoksia ja ohjata asian eteenpäin. Traficomin hankkeessa agentti valmistelee hallintopäätöksiä lupa- ja valvontapalveluissa, mutta ihminen tekee lopullisen päätöksen.

Milloin ohjelma päättyy ja mitä sen jälkeen tapahtuu?

Rahoitushaku on auki vuoden 2027 loppuun. Rahoitettujen hankkeiden on valmistuttava viimeistään 31. joulukuuta 2028. Ohjelman jälkeen tavoitteena on, että syntyneet ratkaisut – erityisesti Valtorin yhteinen tekoälyalusta – jäävät pysyvään käyttöön ja leviävät muihin virastoihin.

Lähteet

• Valtionhallinnon tekoälyinvestointiohjelma – Valtiovarainministeriö — haettu 23. heinäkuuta 2026
• Valtionhallinnon tekoälyohjelman ensimmäiset rahoituspäätökset tehty – Valtioneuvosto — haettu 23. heinäkuuta 2026
• Valtionhallinnon tuottavuusohjelma – Valtiovarainministeriö — haettu 23. heinäkuuta 2026
• Tekoäly muuttaa maailmaa – ehtiikö Suomi mukaan? – Valtiolla.fi — haettu 23. heinäkuuta 2026
• Hallitus vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä julkisessa hallinnossa – Liikenne- ja viestintäministeriö — haettu 23. heinäkuuta 2026
• Tekoälyraportti 2026 — haettu 23. heinäkuuta 2026