Tekoälyllä tehdyt uutiskuvat: merkintävelvoite Suomessa 2026

Miten tekoälyllä tehdyt uutiskuvat pitää merkitä Suomessa? Vastaus on muuttunut konkreettiseksi velvoitteeksi: EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvaatimukset tulivat voimaan 2. elokuuta 2026, ja ne koskevat kaikkia ammatillisia sisällöntuottajia, uutistoimituksia mukaan lukien. Pelkkä hyvä tahto tai toimituksellinen ohjeistus ei enää riitä, kun lainsäädäntö edellyttää selkeää, koneluettavaa ja yleisölle näkyvää merkintää aina, kun kuva on tekoälyn luoma tai olennaisesti muokkaama.

Mikä laki velvoittaa merkitsemään tekoälykuvat?

Merkintävelvoitteen perusta on EU:n tekoälyasetuksen 50. artikla, joka käsittelee tekoälyn läpinäkyvyysvelvoitteita. Artikla velvoittaa kaksi erillistä toimijaa: tarjoajan eli kielimallin tai kuvageneraattorin rakentajan sekä käyttäjän eli uutistoimituksen tai muun ammatillisen julkaisijan. Tarjoaja vastaa siitä, että jokainen generoitu tiedosto kantaa koneluettavaa merkintää. Toimitus puolestaan vastaa siitä, että yleisölle näkyvä merkintä on lisätty kaikkiin deepfake-tyyppisiin kuviin, ääniin ja videoihin ennen julkaisua.

Suomessa valvontavastuuta jakavat erityisesti Traficom, Tulli ja Tukes, jotka kuuluvat EU:n tekoälyasetuksen kansallisen täytäntöönpanon rakenteisiin. Myös Kuntaliitto on ohjeistanut julkisen sektorin toimijoita siitä, että tekoälykuvan käyttämisestä on kerrottava selkeästi, kun kuva julkaistaan kunnan viestinnässä.

Merkintävelvoitteen lyhyt historia: miten tähän päädyttiin?

Tekoälykuvien merkintäkeskustelu alkoi Suomessa vakavissaan vuonna 2024, kun sosiaalisen median alustoille alkoi levitä harhaanjohtavia kuvia, joihin tekoälyn käyttöä ei ollut merkitty. Yle raportoi joulukuussa 2025, kuinka Suomea koskevat oudot väitteet levisivät Facebookissa kuvina, jotka todennäköisesti oli tehty tekoälyllä ilman minkäänlaista merkintää. Tapaus lisäsi painetta sääntelylle. EU:n tekoälyasetuksen läpinäkyvyysartikla saavutti täytäntöönpanopisteet asteittain: ensimmäiset velvoitteet astuivat voimaan 2024, mutta nimenomaiset sisältömerkintävaatimukset – jotka koskevat kuvien, videoiden ja äänien koneluettavaa tunnistamista – tulivat käytäntöön vuoden 2026 aikana.

Mitä merkinnällä käytännössä tarkoitetaan?

Kun mietitään, miten tekoälyllä tehdyt uutiskuvat pitää merkitä Suomessa, velvoite jakautuu kahteen tasoon: näkyvään merkintään ja koneluettavaan merkintään. Euroopan komissio on julkaissut EU-kuvakkeet tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemistä varten – yhtenäistä visuaalista tunnistetta, jonka mediatalot voivat käyttää.

Näkyvä merkintä

Näkyvä merkintä tarkoittaa kuvatekstissä tai kuvan yhteydessä olevaa tekstiä, kuten ”kuva on luotu tekoälyllä” tai ”kuvitus: tekoälygeneroitu kuva”. Lapin AMK:n ohjeistuksen mukaan merkintä on tehtävä aina, kun kuvaan on lisätty tai siitä on poistettu merkittävämpiä yksityiskohtia tai kun kuva on alun perin tekoälyn luoma. Jos kuvan poistaminen on käytännössä mahdotonta ilman merkintää siten, että se johtaa harhaan, sisällön julkaisemista tulee harkita uudelleen.

Koneluettava merkintä: C2PA-metatieto ja vesileima

Koneluettava taso tarkoittaa teknistä merkintää tiedoston metatiedoissa. Yleisimmin mainittu standardi on C2PA (Coalition for Content Provenance and Authenticity), joka tallentaa tiedoston alkuperätiedot koneellisesti luettavaan muotoon. Vesileimaus on toinen menetelmä. AI Suomen kesäkuun 2026 selvityksen mukaan tarjoajan eli mallintarjoajan vastuulla on huolehtia siitä, että C2PA-metatieto tai vastaava vesileima on jokaisessa generoidussa tiedostossa ennen kuin toimitus saa sen käsiinsä.

Milloin merkintä on pakollinen ja milloin ei?

Merkintävelvoite ei koske kaikkia tilanteita yhtä tiukasti. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ratkaisevaa on, esittääkö kuva todellisuutta tavalla, joka voi johtaa harhaan. Exoven kesäkuun 2026 analyysin mukaan selkeä ja näkyvä merkintä vaaditaan, kun kuva, video tai ääni on luotu tai merkittävästi muokattu tekoälyllä niin, että se esittää todellisuutta.

Uutismedialle ei myönnetä vapautusta deepfake-tyyppisestä materiaalista. AI Suomen kesäkuun 2026 raportin mukaan Yle, MTV ja Sanoma joutuvat lisäämään selkeän, koneluettavan ja näkyvän merkinnän aina, kun julkaisevat tekoälyn muokkaamaa kuvamateriaalia, jossa esiintyy todellinen henkilö tai tunnistettava paikka.

Deepfake ja tunnistettava henkilö – erityinen riskitilanne

Jos tekoälyllä manipuloitu kuva sisältää tunnistettavan henkilön tai paikan, riski harhaanjohtavuudesta kasvaa merkittävästi. Tämä on tilanne, jossa miten tekoälyllä tehdyt uutiskuvat pitää merkitä Suomessa -kysymys on kaikkein kiireellisin. Deepfake määritellään tekoälyn tuottamaksi tai muokkaamaksi kuvaksi, videoksi tai ääneksi, joka jäljittelee todellista henkilöä tai paikkaa uskottavasti.

Tekoälyllä tehtyjä kuvia emme julkaise muuten kuin perustelluissa poikkeustapauksissa, ja silloin siitä kerrotaan aina – Kaleva, toukokuu 2026

Kaleva linjasi toukokuussa 2026, että tekoälyn käyttö mediassa vaatii ehdotonta avoimuutta. Sanomalehtien julkaisema linjaus heijastaa laajempaa suomalaisen mediatoimialan kehitystä, jossa toimitukset kirjaavat ohjeisiinsa nimenomaan, milloin tekoälykuvan käyttö on sallittua ja miten se on merkittävä.

Toimituksellinen vastuu: ihminen vai tekoäly tuotti lopputuloksen?

Yksi tärkeimmistä käytännön kysymyksistä on se, muuttuuko velvoite silloin, kun toimittaja on muokannut tekoälyn luonnosta. Vastaus on, että muuttuu – mutta ei poistu kokonaan. Jos ihmistoimittaja tekee aidon toimituksellisen tarkistuksen, ottaa sisällöstä vastuun ja kuva ei enää esitä todellisuutta harhaanjohtavasti, merkintävelvoite on kevyempi kuin täysin automaattisessa tuotannossa. Tämä näkyy myös generatiivisen tekoälyn asiantuntijatyötä käsittelevässä keskustelussa: ihmisen rooli prosessissa on keskeinen oikeudellisessa arvioinnissa.

Käytännössä uutishuoneet ovat alkaneet ottaa käyttöön tarkistuslistoja, joissa erotetaan kolme tasoa: tekoäly apuvälineenä (ei velvoitetta tai lievä), ihminen tarkistanut AI-avusteisen sisällön (tapauskohtainen arvio) ja täysin automatisoitu tekoälytuotos (täysi velvoite). Tämä työnkulun muutos heijastaa sitä, miten toimituksellinen vastuu määrittelee merkintävelvoitteen laajuuden.

Suomalaiset mediatalot ja käytännön linjaukset

Suomalaiset mediatalot ovat reagoineet EU-velvoitteisiin julkaisemalla omia ohjeitaan. Journalisti-lehti raportoi helmikuussa 2026, kuinka tekoälykuvitukset jakavat aikakauslehtien tekijöiden mielipiteitä. Osa tekijöistä pitää tekoälykuvituksia uhkana valokuvaajien toimeentulolle, osa suhtautuu niihin neutraalisti apuvälineenä. Merkintäkäytäntöjen osalta konsensus on kuitenkin selkeä: avoimuus on ainoa hyväksyttävä linja.

Ylen linjauksena on, että tekoälyn käyttö – erityisesti kuvamateriaalin kohdalla – merkitään aina, ja tekoälyvaikuttajien rooli suomalaisen mielipiteen muokkauksessa on osa laajempaa läpinäkyvyyskeskustelua, johon myös uutismedia osallistuu. Käytännön tasolla suomalaisissa toimituksissa on yleistynyt periaate: jos epäilet, merkitse.

Merkintä kannattaa tehdä selkeästi ja näkyvästi, eikä tekoälyn roolia sisällöntuotannossa kannata piilotella – IAB Finland, 2026

Mitä tapahtuu, jos merkintä puuttuu?

Merkintävelvoitteen laiminlyönnillä voi olla sekä sääntelyllisiä että maineellisia seurauksia. EU:n tekoälyasetuksessa säädetään sanktioista, joita voidaan määrätä läpinäkyvyysvelvoitteiden rikkomisesta. Kansallisella tasolla Traficom, Tulli ja Tukes vastaavat valvonnasta Suomessa. Mainehaitta voi olla nopea: suomalaisella uutisalustalla jo yksi leviävä tapaus, jossa tekoälykuvaa ei ole merkitty, voi horjuttaa koko julkaisun uskottavuutta lukijoiden silmissä.

Tekoälyn käytön ja merkitsemisen ohjeistus on myös osa laajempaa EU:n tekoälysäädöksen mukaista vaatimustenmukaisuutta – aihe, jota on käsitelty tarkemmin tekoälysäädöksen mukaisissa yrityskoulutuksissa.

IAB Finlandin ja alan järjestöjen ohjeistukset

IAB Finland on julkaissut ohjeet siitä, milloin ja miten tekoälyn käyttö pitäisi merkitä sosiaalisen median markkinoinnissa. Ohjeet koskevat myös toimituksellista sisältöä soveltuvin osin. Keskeisiä periaatteita ovat: merkintä kannattaa tehdä, jos tekoälyllä on ollut merkittävä rooli sisällön tuottamisessa tai muokkaamisessa; merkintä tulee sijoittaa näkyvästi ja käyttää samaa tyyliä kaikissa kanavissa; tekoälyn roolia ei kannata piilottaa, koska avoimuus rakentaa luottamusta.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö kaikki tekoälykuvat merkitä uutisissa?

Ei aivan kaikki. Ratkaisevaa on, esittääkö kuva todellisuutta tavalla, joka voi johtaa harhaan. Täysin abstrakti tai selvästi kuvitteellinen tekoälykuva on eri asemassa kuin realistinen kuva, joka esittää tunnistettavan henkilön tai paikan. Deepfake-tyyppiset kuvat, joissa esiintyy todellinen henkilö tai paikka, edellyttävät aina merkintää – myös uutismedialta.

Riittääkö pelkkä kuvatekstimerkintä?

Käytännössä näkyvä kuvatekstimerkintä on välttämätön, mutta EU:n tekoälyasetuksen 50. artikla edellyttää tilanteesta riippuen myös koneluettavaa merkintää. Tarjoajan eli mallintarjoajan on huolehdittava koneluettavasta merkinnästä (C2PA tai vesileima), ja toimituksen on varmistettava näkyvä merkintä yleisölle. Molemmat tasot vaaditaan täysimääräiseen vaatimustenmukaisuuteen.

Entä jos toimittaja on muokannut tekoälyn luonnoksesta oman version?

Jos toimittaja on tehnyt aidon toimituksellisen tarkistuksen ja ottaa sisällöstä vastuun, merkintävelvoite ei ole yhtä ankara kuin täysin automatisoidussa tuotannossa. Arvio tehdään tapauskohtaisesti sen mukaan, mikä on tekoälyn rooli lopputuloksessa ja voiko kuva johtaa yleisöä harhaan. Suomalaisten toimituksellisten ohjeiden henki on, että jos epäilet, merkitse aina.

Pitääkö tekoälyohjelman nimi mainita merkinnässä?

Ei välttämättä. Suomalaisissa ohjeistuksissa olennaista on kertoa tekoälyn käytöstä yleisesti, ei aina yksittäisestä sovelluksesta tai mallista. Merkintä ”kuva on luotu tekoälyllä” tai ”kuvitus: tekoälygeneroitu kuva” täyttää vaatimuksen ilman, että Midjourney, DALL-E, Stable Diffusion tai muu työkalu mainitaan nimeltä.

Voiko kunta tai viranomainen käyttää tekoälykuvia viestinnässään?

Kyllä voi, mutta Kuntaliiton ohjeistuksen mukaan tekoälykuvan käyttämisestä on kerrottava selkeästi, kun kuva julkaistaan. Julkisella sektorilla avoimuus on erityisen tärkeää, koska kuntien ja virastojen viestintä nauttii yleisön luottamuksesta, joka voi särkyä, jos tekoälykuvien käyttö paljastuu jälkikäteen.

Mikä on merkinnän puuttumisen seuraus?

EU:n tekoälyasetuksessa säädetään sanktioista läpinäkyvyysvelvoitteiden rikkomisesta. Suomessa valvovana viranomaisena toimivat Traficom, Tulli ja Tukes. Lisäksi mainehaitta voi olla välitön ja vakava: jo yksi tapaus, jossa merkitsemätön tekoälykuva leviää harhaanjohtavana, voi horjuttaa julkaisun uskottavuutta pitkäksi aikaa.

Yhteenveto: merkinnän pääperiaatteet

Miten tekoälyllä tehdyt uutiskuvat pitää merkitä Suomessa? Tiivistetysti: selkeästi, näkyvästi ja koneluettavasti aina, kun kuva on tekoälyn luoma tai olennaisesti muokkaama ja voi esittää todellisuutta harhaanjohtavasti. Uutismedia ei saa vapautusta deepfake-tyyppisestä materiaalista. Merkintä koostuu kahdesta tasosta – näkyvästä kuvatekstimerkinnästä ja koneluettavasta C2PA-metatiedosta tai vastaavasta vesileimasta. EU:n tekoälyasetuksen 50. artiklan nojalla velvoite on laillinen, ja kansallinen valvonta on Traficomin, Tullin ja Tukesin vastuulla.

• Näkyvä merkintä kuvatekstissä: ”kuva on luotu tekoälyllä” tai vastaava
• Koneluettava merkintä: C2PA-metatieto tai vesileima (tarjoajan vastuulla)
• Deepfake-kuviin ei ole vapautusta edes uutismedialle
• Toimituksen ihmistarkistus lieventää velvoitetta, mutta ei poista sitä kokonaan
• Valvova viranomainen: Traficom, Tulli, Tukes
• Merkinnän laiminlyönti: sääntely- ja mainehaitat

Lähteet

• Helsingin Sanomat: Tekoälykuviin tulee merkinnät, joiden puuttumisesta voi seurata sanktio – haettu 1. elokuuta 2026
• AI Suomi: Deepfake-merkinnät pakollisiksi – Ylellä kaksi kuukautta aikaa – haettu 1. elokuuta 2026
• AI Suomi: AI-leimaus pakolliseksi elokuussa – kuka Suomessa on valmis? – haettu 1. elokuuta 2026
• Exove: EU:n tekoälyasetus ja sisällöntuottajat – mitä sinun tulee tietää vuonna 2026 – haettu 1. elokuuta 2026
• Euroopan komissio: Tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemistä koskevat EU:n kuvakkeet – haettu 1. elokuuta 2026
• SSL.com: EU:n tekoälylain 50 artikla – täydellinen opas tekoälyn läpinäkyvyyssäännöksiin – haettu 1. elokuuta 2026
• IAB Finland: Tekoäly sosiaalisen median markkinoinnissa – milloin ja miten sen käyttö pitäisi merkitä – haettu 1. elokuuta 2026
• Lapin AMK: Tekoälyn käyttö kuvituksessa – haettu 1. elokuuta 2026
• Kuntaliitto: Voimmeko käyttää tekoälyllä tehtyjä kuvia kunnan viestinnässä? – haettu 1. elokuuta 2026
• Kaleva: Tekoälyn käyttö mediassa vaatii ehdotonta avoimuutta – haettu 1. elokuuta 2026
• Yle: Oudot väitteet Suomesta leviävät Facebookissa – kuvat tehty tekoälyllä merkitsemättä – haettu 1. elokuuta 2026
• Journalisti: Tekoälykuvitukset jakavat aikakauslehtien tekijöiden mielipiteitä – haettu 1. elokuuta 2026